Hyppää sisältöön

Esineiden tarinat kertovat Salon alueen historiasta

Salon historiallisen museon kokoelmat koostuvat esine-, valokuva-, arkisto- ja kirjakokoelmista. Kokoelmat kuvastavat paikallisia elinkeinoja ja elämänmenoa kuten maataloutta, käsitöitä, kartanokulttuuria, kaupankäyntiä ja elektroniikkateollisuutta.

Puinen nukkehahmo, jolla on pitsipuku. Hänen vierellään on pieni puinen nukkehahmo.

Perniön pyhä nainen. Puinen pitsipukuun verhottu naisfiguuri löytyi Perniön kirkon kellotapulista ja se entisöitiin 1950-luvulla.

Salon historiallisen museon kokoelmissa on noin 40 000 esinettä. Mittavin kokoelma löytyy Perniön museosta, jossa on luetteloituna 12 000 esinettä.Museoiden kokoelmat ovat syntyneet pääosin lahjoituksista. Ostoja tehdään hyvin harvoin.Jokaisen museoille tarjotun esineen kohdalla punnitaan kyseisen esineen museoarvo eli arvioidaan, onko esine sen kaltainen, että sillä on riittävästi merkitystä museolle. Harvinaisuus tai tyypillisyys, uhanalaisuus, kiinnostavuus ja aitous nostavat esineen museoarvoa.

Erityisen kiinnostavia ovat esineet, joihin liittyy jokin tarina ja joista tiedetään, kuka niitä on käyttänyt, missä, miten ja milloin. Tätä kutsutaan esineen kontekstitiedoksi.

Kantele ja viulu. Nuottikirja. Metronomi. Taustalla ikkuna, jossa on pitsiverhot. Seinällä on taulu, jossa on koristeelliset kullatut kehykset.

Soittimia Meritalon museon kokoelmista.

Osa esineistä on esillä museoiden näyttelyssä ja osa on varastoituna. Näyttelyitä kehitetään jatkuvasti ja tällöin myös näyttelyssä olevat esineet saattavat vaihtua.

Salon historiallisella museolla on esineiden lisäksi myös yli 16 000 valokuvan kokoelma. Joukossa on muun muassa henkilö- ja maisemakuvia sekä yksityishenkilöiden lahjoittamia kotialbumeja lähinnä 1900-luvun alkupuolelta. Lisäksi kokoelmassa on tuotanto-, tehdasrakennus- ja laitekuvia. Mittavin 6800 valokuvan kokoelma löytyy Halikon museosta.

Mustavalkoinen kuva 1970-luvulta. Työntekijät kokoavat elektronisia laitteita suuressa tehdassalissa.

Tehdassali Saloran tehtaalla 1970-luvulla. Kuva Elektroniikkamuseon valokuvakokoelmista.

Arkistokokoelmilla tarkoitetaan esimerkiksi vanhoja asiakirjoja, kirjeitä, kuvia, karttoja ja lehtileikkeitä. Salon historiallisella museolla on 424 hyllymetriä arkistokokoelmia. Pääosa näistä kuuluu Salon elektroniikkamuseon kokoelmiin.Elektroniikkakokoelmien arkistomateriaalit ovat noin 400 hyllymetriä ja ne koostuvat muun muassa huolto-ohjeista, kytkentäkaavioista, tuote-esitteistä, mainoksista, laite- ja tuotantovalokuvista, julisteista sekä alan kirjallisuudesta ja lehdistä.

SAMUlla on hallussaan yli 13 000 kirjan kokoelmat. Kokoelmat koostuvat vanhoista museokirjoista, jotka on luetteloitu omaan kirjallisuusluetteloon. Vanhin SAMUn kirjoista on Meritalon museon kokoelmaan kuuluva Biblia, eli Raamattu vuodelta 1642. Se on nähtävillä vitriinissä Salon kaupunginkirjaston Laurinsalissa. Laajin yli 4000 kirjan kokoelma on Perniön museossa.

Vanha pieni kirja, jossa musteella kirjoitettua tekstiä. Teksti on osin levinnyt. Taustalla seinä, jolla taulu ja vanhija kanteleita.

Vanhaan rukouskirjaan on tehty runsaasti merkintöjä. Esine on tallennettuna Perniön museon kirjakokoelmiin.

Salon historiallisella museolla on myös tuotantokokoelma, joka sisältää 166 esinettä. Tuotantokokoelmalla tarkoitetaan sellaista salolaista teollisuustuotantoa, joka ei lukeudu elektroniikkaan. Tällä hetkellä tuotantokokoelmassa on lähinnä Loglift -esineistöä. Lisäksi SAMUlla on yrittäjä Leena Vihervaaran lahjoittama noin 1700 esineen Marimekko-kokoelma.

Salon historiallisen museon kokoelmapolitiikka on määritelty Varsinais-Suomen ammatillisten museoiden yhteisessä kokoelmapolitiikassa, joka on laadittu vuonna 2014.

Tammikuun kokoelmanosto:

Museon pelastamat lehterikaiteen maalaukset

Tammikuun esineenä on Perniön kirkon lehterin rappukäytävän sivu, jonka on maalannut And.Tygeberg. Esine on liitetty museon luetteloon numerolla 614 ja sen on  lahjoittanut Perniön museolle isäntä Lindholm Kyynämäestä.

Perniön kirkon lehteri oli alkuaan kuorissa.  Piispa Johannes Terserius määräsi sen siirrettäväksi eli tehtäväksi  kirkon eteläsivulle. Siinä se oli, kunnes kirkon vanha ylen arvokas sisustus myytiin huutokaupalla 1860.

Lehterin rappuset ja sivut joutuivat huutokaupassa Kyynämäen Isontuvan tilalle, jossa niistä tehtiin kauralaareja viljamakasiiniin.

Sieltä ne pelasti aktiivinen vaikuttaja, keruumies ja Perniön museon primus motor K. F. Kaarlonen. Kerrotaan, että kaiteista tippui kauroja vielä silloinkin kun ne sijoitettiin Perniön museoon 1930-luvulla.

Lehterin sivun maalaukset ovat olleet osana Perniön museon näyttelyä näihin päiviin asti. Perniön museota uudistetaan paraikaa ja se avataan jälleen kesällä 2021.