Koe vanhojen puhelinten, radioiden ja televisioiden lumo
Elektroniikkamuseon Made in Salo -näyttely valottaa viestinnän, viestintälaitteiden ja elektroniikkateollisuuden kehitystä ja historiaa 1920-luvun lopulta alkaen tähän päivään. Näyttelyssä esitellään keskeisten Salossa valmistettujen laitteiden historiaa: radio- ja televisiovastaanottimien, erilaisten puhelinten ja tietokoneiden ja näyttöpäätteiden eli monitorien historiaa.
Salon elektroniikkamuseossa voi muistella millaisia vanhoja radiovastaanottimia oli mummolassa ja mitä ohjelmia niistä kuunneltiin. Millaisia ohjelmia tuli television alkuaikoina mustavalkoisista televisioista. Miten lankapuhelimella soitettiin tai millainen oli oma ensimmäinen kännykkä.
Museossa on monenlaista koettavaa ja nähtävää. Näyttelyssä voi pelata vaikkapa vanhoja 1970–90-lukujen videopelejä: Sonicia, Super Mariota, Space Invadersia tai Salora Playmaster -television tennispeliä. Museossa voi kokeilla miten lankapuhelimella soitettiin käsivälitteiseen keskukseen.
Näyttelyssä voi syventyä myös tuotannon saloihin katsomalla Saloran televisiovalmistuksesta kertovan videon tai esimerkiksi Mobiran ja Nokian mainosvideoita. Tv-seinämillä on nähtävänä tuttuja tv-kasvoja 1950–70-luvuilta ja kävijät voivat kirjoittaa omia puhelin-, radio- ja tv-tarinoitaan museon kosketusnäytöille.
Näyttelyyn on saatavissa äänitikkuja, joiden avulla voi kuunnella näyttelyn ääniopasteita. Äänitikun voi lainata kassalta.
Käyntiosoite
Salorankatu 5–7 (Astrum-keskus), ovi 3, 24240 Salo
Sijainti kartalla, sijainti kiinteistössä
Aukioloajat
Keskiviikko – perjantai 11–17
Lauantai – sunnuntai 11–16
Näyttelyn lipunmyynti päättyy 20 minuuttia ennen ovien sulkeutumista.
Poikkeukset vuonna 2025
18.4. Pitkäperjantai: suljettu
1.5. Vappupäivä: suljettu
29.5. Helatorstai: 11–16
19.6. Juhannustorstai: 11–15
20.–22.6. Juhannus: suljettu
28.8. Salon Taiteiden Yä: 11–20
6.12. Itsenäisyyspäivä: suljettu
24.–26.12. Joulu: suljettu
24.–26.12. Joulu: suljettu
(1.1.2026 Uudenvuodenpäivä: suljettu)
Pääsymaksut
6 € aikuiset
5 € eläkeläiset, työttömät, opiskelijat, varusmiehet, ryhmän jäsenet kun mukana on vähintään 10 maksavaa henkilöä
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy.
Joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina vapaa sisäänpääsy.
Maksuvälineenä käyvät Museokortti, Epassi, SmartumPay sekä Smartum liikunta- ja kulttuuriseteli.
Saavutettavuus
Elektroniikkamuseoon on esteetön kulku.
Tiloista löytyy inva-wc lastenhoitotasolla.
Avustajakoirat ovat tervetulleita museoomme.
Tiedustelut
Info / lippukassa
p. 044 778 4896
elektroniikkamuseo@salo.fi
Tomi Metsälä, ma. amanuenssi
p. 044 778 4885
tomi.metsala@salo.fi
Kristiina Leppilampi, assistentti
p. 050 568 7639
kristiina.leppilampi@salo.fi
Katja Pohtola, assistentti
p. 050 471 5278
katja.pohtola@salo.fi
Elektroniikkamuseo Facebookissa
Elektroniikkamuseo Instagramissa
Elektroniikkamuseon kokoelmat
Salon kaupungin elektroniikkakokoelmiin on kerätty ja tallennettu vuodesta 1994 alkaen kotimaisen ja ulkomaisen elektroniikkateollisuuden valmistamia laitteita. Kokoelmissa on noin 11 000 esinettä ja 350 hyllymetriä kirjallisuus- ja arkistoaineistoa.
Kokoelmat karttuvat pääosin lahjoituksina. Suurimmat kokonaisuudet ovat vuonna 1999 ostettu Mellilän radio- ja puhelinmuseon kokoelma sekä vuosina 2000–2001 Nokia Display Productsilta ja 2000–2010-luvuilla Nokian eri puhelinyksiköistä saadut lahjoitukset.
Salossa on elektroniikkateollisuudella pitkä historia – täällä on valmistettu 1920-luvun lopulta alkaen Salora Oy:n radiovastaanottimia.
» Lue lisää museon kokoelmista
» Lue lisää salolaisen elektroniikkateollisuuden historiasta
Salon elektroniikkamuseon ystävät ry
Salon elektroniikkamuseon ystäväyhdistys ry on perustettu vuonna 2000. Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä elektroniikkamuseota tunnetuksi. Yhdistys järjestää jäsenistölleen retkiä ja tapahtumia. Jäsenistö toimii museon asiantuntija-apuna, osallistuu museossa järjestettäviin tilaisuuksiin ja toimii talkooapuna.
Verkkonäyttely Salovisio
Elektroniikkamuseon uusi verkkonäyttely Salovisio esittelee salolaisen elektroniikkateollisuuden vaiheita, henkilöitä ja keksintöjä, jotka ovat vaikuttaneet niin koko Suomen elinkeinoelämään kuin myös teknologian läpäisemään arkeemme.
@elektroniikkamuseo
Salon tarina Nro 38 – Saloran työntekijän tuoli
Sirorakenteista työtuolia on aikanaan käyttänyt tehtaan naistyöntekijä, ehkä jo 1940-luvulta lähtien. Naisia palkattiin Saloralle elektroniikkateollisuuden työntekijöiksi varsinkin siksi, koska he olivat usein näppäräsormisia, tehokkaita ja sopeutuivat tehdassalin tasaiseen työtahtiin. Vastaanottimien automaattinen tarkastuskoje oli yksi tehtaan monista laitteista, jota naistyöntekijät käyttivät. Vaikka eri koneet täyttivät tehdashallin metelillään, niin työpisteessä oli myös hiven lämpöä ja kodikkuutta – ikkunalaudoilla kukoistivat ruukkukasvit.
Ehkä juuri tällä tuolilla koottiin ensimmäisiä Martti Juvan suunnittelemia Riviera-radioita, joiden valmistus alkoi vuonna 1956. Riviera-mallistosta tuli pian menestys: kymmenessä vuodessa tehtaalta lähti yli 30 000 vastaanotinta, suurin osa naisten käsien kokoamina. Jokainen osa asetettiin paikoilleen huolellisesti, kunnes valmis Riviera seisoi yksilönä pöydällä valmiina viemään koteihin viihtyisyyttä ”laajasointisella ja hyvällä äänenlaadullaan”.
Samankaltaisia työtuoleja käytettiin 1950-luvun alussa, jolloin naiset työskentelivät Annankadulle vastavalmistuneessa radiotehtaassa. Uusi rakennus tarjosi rutkasti enemmän tilaa kuin vanha puinen tehdasrakennus, mutta pian sekään ei riittänyt. Vuonna 1962 Salora sai jo uuden laitoksen Turuntien varrelle – ”tv-tehtaan”. Tuolit kulkivat mukana muutossa.
Eräs työntekijä muisteli myöhemmin hymynkare huulillaan, kuinka muuttopäivänä ”sama porukka käveli tuolit selässä uuteen tehtaaseen Turuntielle. Ihan kuin olisimme astelleet vasikkahakaan – niin avaralta se tuntui. Mutta eipä aikaakaan, kun sekin tila kävi pieneksi.” Yksinkertainen työtuoli ei ollut vain istuin, vaan hiljainen todistaja vuosikymmenten työstä, kasvusta ja yhteisestä ponnistelusta.
Tässä sarjassa nostamme esiin kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle!
📸: @marko_ikonen_photography
#Elektroniikkamuseo #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #SalonKaupunki #VisitSalo #Salora #SalonTarina #työtuoli
Salon tarina Nro 37 – Kun Nokia tuli kaupunkiin
Nokia Oyj oli 1970-luvulla monialayritys, jonka yhtenä haarana toimi radiopuhelinyksikkö. Vuosikymmenen puolivälissä sen toiminta oli pahasti tappiollista, toisin kuin Saloran vastaavan osaston, jonka kehittämien tuotteiden ansiosta salolainen radiopuhelintehdas hallitsi Pohjoismaiden autopuhelinmarkkinoita. Salora ja Nokia totesivat radiopuhelinyksikköjensä mahdollisen yhteistyön hyödyntävän molempia osapuolia, joten vuoden 1975 aikana sovittiin sen aloittamisesta tuotteiden ja tietojen vaihdon muodossa sekä viennin, kotimarkkinoiden, tuotannon ja tuotekehityksen alueilla. Saloran vahvuus oli käyttäjälaitteiden valmistus, kun taas Nokialla oli annettavaa radiopuhelimiin liittyvien järjestelmien kehittämisen puolella. Liitto vahvistettiin neljä vuotta myöhemmin, kun Salora ja Nokia perustivat matkapuhelimien valmistukseen keskittyvän yhteisyrityksensä, Mobira Oy:n.
Uuden yrityksen pääkonttorin sijoituspaikaksi Nokia ajoi pääkaupunkiseutua, missä sillä oli ennestään muitakin toimintoja. Saloran radiopuhelinyksikön päällikkö Jorma Nieminen kuitenkin vakuutti Salon olevan paras vaihtoehto, joten Mobira Oy:n päätoiminnot sijoitettiin näin Saloran tehtaiden välittömään läheisyyteen. Nokian Oulun radiopuhelinyksikön toiminta siirrettiin uuden yrityksen alle. Kuten Nieminen oli ennustanut, firma lähti Salossa nousuun ja loi pohjan Nokian tulevien vuosikymmenten menestykselle matkapuhelinteollisuudessa.
Mobira Oy:n ensimmäinen matkapuhelintuote ilmestyi vuonna 1982, kun se toi markkinoille Mobira Senator -autoradiopuhelimen. Se oli yksi ensimmäisistä kannettavista NMT 450 -verkossa toimineista matkapuhelimista. Laite painoi 9,8 kiloa ja maksoi 20 000 markkaa. Salon elektroniikkamuseon näyttelyssä on kaikelle kansalle esillä malli Mobira MD25 Senator Combi, jossa mukana ovat sekä auto- että matkapuhelimen ominaisuudet.
Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään.
📸: Vesa Aaltonen
#Elektroniikkamuseo #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #SalonKaupunki #Mobira #Matkapuhelin #MobilePhone
Päivälleen 99 vuotta sitten, syyskuun 9. päivänä 1926, oopperalaulaja Alexis af Enehjelm kuulutti Suomen Yleisradion ensimmäisen radiolähetyksen alkaneeksi. Alexis af Enehjelm oli tuolloin myös ensimmäinen Yleisradioon palkattu toimihenkilö.
Saloon vuonna 1928 perustetun Nordell & Koskisen radioliikkeen (vuodesta 1945 alkaen Salora Oy) ensimmäinen oman verstaan tuote oli sikarilaatikon muotoinen kidekone, jonka kotelon etulevyssä oli kiteen sisältävä lasiputki. Kidettä säätämällä pystyi kuulokkeiden avulla kuuntelemaan Ylenkin radiolähetyksiä. Kahden miehen voimin toiminut Nordell & Koskinen valmisti kidekoneita vain lyhyen ajan kesällä ja syksyllä 1928. Yksi niistä on esillä elektroniikkamuseon näyttelyssä.
Hyvää Ylen radiolähetysten syntymäpäivää!
📸: Vesa Aaltonen
#Elektroniikkamuseo #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #SalonKaupunki #VisitSalo #kidekone #NordellJaKoskinen #Salora
Syyskuu on täällä ja illat pimenevät päivä päivältä yhä aiemmin. On siis aika ottaa heijastimet käyttöön!
Kännykkäheijastin edustaa elektroniikkamuseon ihan omaa tuotevalikoimaa. Liikenneturvallisuutta parantavan killuttimen voi käydä ostamassa itselleen museon kassalta.
Huomenna 5.9. heijastinostoksen kanssa saakin kaupanpäällisiksi museokäynnin, kun vietämme kuukausittaista ilmaisen sisäänpääsyn museoperjantaita. Näyttely ja kassa ovat avoinna klo 11–17.00.
#Elektroniikkamuseo #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #SalonKaupunki #VisitSalo #Heijastin
This error message is only visible to WordPress admins
There has been a problem with your Instagram Feed.
Päivitetty 29.8.2025