Koe vanhojen puhelinten, radioiden ja televisioiden lumo
Elektroniikkamuseon Made in Salo -näyttely valottaa viestinnän, viestintälaitteiden ja elektroniikkateollisuuden kehitystä ja historiaa 1920-luvun lopulta alkaen tähän päivään. Näyttelyssä esitellään keskeisten Salossa valmistettujen laitteiden historiaa: radio- ja televisiovastaanottimien, erilaisten puhelinten ja tietokoneiden ja näyttöpäätteiden eli monitorien historiaa.
Salon elektroniikkamuseossa voi muistella millaisia vanhoja radiovastaanottimia oli mummolassa ja mitä ohjelmia niistä kuunneltiin. Millaisia ohjelmia tuli television alkuaikoina mustavalkoisista televisioista. Miten lankapuhelimella soitettiin tai millainen oli oma ensimmäinen kännykkä.
Museossa on monenlaista koettavaa ja nähtävää. Näyttelyssä voi pelata vaikkapa vanhoja 1970–90-lukujen videopelejä: Sonicia, Super Mariota, Space Invadersia tai Salora Playmaster -television tennispeliä. Museossa voi kokeilla miten lankapuhelimella soitettiin käsivälitteiseen keskukseen.
Näyttelyssä voi syventyä myös tuotannon saloihin katsomalla Saloran televisiovalmistuksesta kertovan videon tai esimerkiksi Mobiran ja Nokian mainosvideoita. Tv-seinämillä on nähtävänä tuttuja tv-kasvoja 1950–70-luvuilta ja kävijät voivat kirjoittaa omia puhelin-, radio- ja tv-tarinoitaan museon kosketusnäytöille.
Näyttelyyn on saatavissa äänitikkuja, joiden avulla voi kuunnella näyttelyn ääniopasteita. Äänitikun voi lainata kassalta.
Elektroniikkamuseo
Käyntiosoite: Salorankatu 5–7 (Astrum-keskus), ovi 3, 24240 Salo
Aukioloajat
Talvikaudella 2.1.2025 alkaen:
Keskiviikko – perjantai 11–17
Näyttelyn lipunmyynti päättyy 20 minuuttia ennen ovien sulkeutumista.
Pääsymaksut:
6 € aikuiset
5 € eläkeläiset, työttömät, opiskelijat, varusmiehet, ryhmän jäsenet kun mukana on vähintään 10 maksavaa henkilöä
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy.
Joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina vapaa sisäänpääsy.
Maksuvälineenä käyvät Museokortti, Epassi, SmartumPay sekä Smartum liikunta- ja kulttuuriseteli.
Saavutettavuus:
Elektroniikkamuseoon on esteetön kulku.
Tiloista löytyy inva-wc lastenhoitotasolla.
Avustajakoirat ovat tervetulleita museoomme.
Tiedustelut:
Info / lippukassa
p. 044 778 4896
elektroniikkamuseo@salo.fi
Maria Salo, amanuenssi
p. 044 778 4885
maria.salo@salo.fi
Tomi Metsälä, assistentti
p. 050 471 5278
tomi.metsala@salo.fi
Elektroniikkamuseo Facebookissa
Elektroniikkamuseo Instagramissa
Elektroniikkamuseon kokoelmat
Salon kaupungin elektroniikkakokoelmiin on kerätty ja tallennettu vuodesta 1994 alkaen kotimaisen ja ulkomaisen elektroniikkateollisuuden valmistamia laitteita. Kokoelmissa on noin 11 000 esinettä ja 350 hyllymetriä kirjallisuus- ja arkistoaineistoa.
Kokoelmat karttuvat pääosin lahjoituksina. Suurimmat kokonaisuudet ovat vuonna 1999 ostettu Mellilän radio- ja puhelinmuseon kokoelma sekä vuosina 2000–2001 Nokia Display Productsilta ja 2000–2010-luvuilla Nokian eri puhelinyksiköistä saadut lahjoitukset.
Salossa on elektroniikkateollisuudella pitkä historia – täällä on valmistettu 1920-luvun lopulta alkaen Salora Oy:n radiovastaanottimia.
» Lue lisää museon kokoelmista
» Lue lisää salolaisen elektroniikkateollisuuden historiasta
Salon elektroniikkamuseon ystävät ry
Salon elektroniikkamuseon ystäväyhdistys ry on perustettu vuonna 2000. Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä elektroniikkamuseota tunnetuksi. Yhdistys järjestää jäsenistölleen retkiä ja tapahtumia. Jäsenistö toimii museon asiantuntija-apuna, osallistuu museossa järjestettäviin tilaisuuksiin ja toimii talkooapuna.
Verkkonäyttely Salovisio
Elektroniikkamuseon uusi verkkonäyttely Salovisio esittelee salolaisen elektroniikkateollisuuden vaiheita, henkilöitä ja keksintöjä, jotka ovat vaikuttaneet niin koko Suomen elinkeinoelämään kuin myös teknologian läpäisemään arkeemme.
@elektroniikkamuseo
Tällä päivämäärällä vuonna 1957 Yleisradio aloitti televisiotoimintansa teknilliset koelähetykset Helsingissä, Fabianinkatu 15:ssä sijainneessa pienoisstudiossaan.
Kokeiden lähetinlaite sijaitsi Olympiastadionin tornissa mutta sen kantama oli vain 50 kilometriä, joten lähetykset eivät olleet suomalaisten kannalta vielä kovinkaan ”yleisiä”. Lähetyksiä nähtiin tiistaisin ja perjantaisin 21. toukokuuta asti. Ohjelmisto sisälsi pääasiassa studiolähetyksiä mutta myös kaksi ulkolähetystä sekä katsauksia, lyhytfilmejä ja kokoillan filmejä. Elokuussa otettiin uusi studio käyttöön Pasilassa, missä koelähetyksiä jatkettiin vuoden loppuun saakka. Tammikuun 1. päivänä 1958 presidentti Kekkosen uudenvuodenpuhe aloitti Yleisradion tarjoamat säännölliset televisiolähetykset Suomessa.
Televisiolähetyksiä ei pysty katsomaan ilman televisiota. Salora Oy olikin tuonut markkinoille ensimmäisen televisiomallinsa ennen kuin Yleisradio oli ehtinyt ensimmäistä testilähetystäkään vapauttamaan Helsingin ilmoille. Saksalaisella Telefunken-koneistolla varustettu 17-tuumainen Salora-vastaanotin tuotiin markkinoille vuoden 1957 alussa ja niitä valmistettiin 300 kappaleen sarja. Salolaisen televisiotehtaan tuotteet eivät Salossa kuitenkaan vastaanottaneet suomalaisia televisiolähetyksiä vielä lähes kahteen vuoteen, koska ensimmäinen TV-asema, jonka signaali sinne asti ylsi, aloitti toimintansa Turussa vasta vuoden 1958 jälkipuoliskolla. Siihen saakka Saloran rakentamat uudet vastaanottimetkin testattiin ja viritettiin Tallinnasta kantautuneiden televisiosignaalien avulla.
Kuvassa on Saloran vuoden 1957 ensimmäinen televisiomalli, jonka nimi oli lyhyesti ja ytimekkäästi Televisio.
📸: Vesa Aaltonen
#Elektroniikkamuseo #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #SalonKaupunki #VisitSalo #Salora #SaloraTV
Tällä päivämäärällä vuonna 1957 Yleisradio aloitti televisiotoimintansa teknilliset koelähetykset Helsingissä, Fabianinkatu 15:ssä sijainneessa pienoisstudiossaan.
Kokeiden lähetinlaite sijaitsi Olympiastadionin tornissa mutta sen kantama oli vain 50 kilometriä, joten lähetykset eivät olleet suomalaisten kannalta vielä kovinkaan ”yleisiä”. Lähetyksiä nähtiin tiistaisin ja perjantaisin 21. toukokuuta asti. Ohjelmisto sisälsi pääasiassa studiolähetyksiä mutta myös kaksi ulkolähetystä sekä katsauksia, lyhytfilmejä ja kokoillan filmejä. Elokuussa otettiin uusi studio käyttöön Pasilassa, missä koelähetyksiä jatkettiin vuoden loppuun saakka. Tammikuun 1. päivänä 1958 presidentti Kekkosen uudenvuodenpuhe aloitti Yleisradion tarjoamat säännölliset televisiolähetykset Suomessa.
Televisiolähetyksiä ei pysty katsomaan ilman televisiota. Salora Oy olikin tuonut markkinoille ensimmäisen televisiomallinsa ennen kuin Yleisradio oli ehtinyt ensimmäistä testilähetystäkään vapauttamaan Helsingin ilmoille. Saksalaisella Telefunken-koneistolla varustettu 17-tuumainen Salora-vastaanotin tuotiin markkinoille vuoden 1957 alussa ja niitä valmistettiin 300 kappaleen sarja. Salolaisen televisiotehtaan tuotteet eivät Salossa kuitenkaan vastaanottaneet suomalaisia televisiolähetyksiä vielä lähes kahteen vuoteen, koska ensimmäinen TV-asema, jonka signaali sinne asti ylsi, aloitti toimintansa Turussa vasta vuoden 1958 jälkipuoliskolla. Siihen saakka Saloran rakentamat uudet vastaanottimetkin testattiin ja viritettiin Tallinnasta kantautuneiden televisiosignaalien avulla.
Kuvassa on Saloran vuoden 1957 ensimmäinen televisiomalli, jonka nimi oli lyhyesti ja ytimekkäästi Televisio.
📸: Vesa Aaltonen
#Elektroniikkamuseo #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #SalonKaupunki #VisitSalo #Salora #SaloraTV
Salon tarina Nro 10 – Saloran radiopuhelimen prototyyppi
Salora Oy tunnettiin 1960-luvun alussa radioiden ja televisioiden valmistajana. Salolaisen yhtiön piirissä kokeiltiin rohkeasti uusiakin asioita ja tuolloin työpöydällä oli mm. radiopuhelimen kehittely. Sitä edistivät Martti Juva ja Lauri Lindroos, jotka radioamatööreinä testailivat uutta prototyyppiä vapaa-ajallaankin. Vuonna 1963 miesten harrastuneisuus palkittiin sattumalta, kun puolustusvoimat pyysi Saloralta tarjousta kannettavasta radiopuhelimesta.
Salora ja kolme muuta yhtiötä saivat rakentaa puolustusvoimille komppaniaradion kokeilusarjat, joiden perusteella valittaisiin tilaukselle valmistaja. Hanke kuitenkin raukesi, kun puolustusvoimien määrärahoja leikattiin. Saloralaisten tekemä työ ei valunut silti hukkaan, koska samaan aikaan myös sisäasiainministeriön väestönsuojeluosaston tavoitteena oli hankkia uusia radiopuhelimia. Salora toimittikin vuonna 1964 väestönsuojelun käyttöön sarjan Salora SRP-10 -laitteita, mikä samalla liitti yhtiön mukaan osaksi matkapuhelinteollisuuden varhaishistoriaa.
Salon elektroniikkamuseon näyttelyssä on esillä kuvan Salora SRP-10 -radiopuhelimen prototyyppi, jota esiteltiin puolustusvoimien edustajille Nuuksion metsissä vuonna 1963.
Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle!
📸: Marko Ikonen
@salonpaikallismuseot #SalonTarina #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #Elektroniikkamuseo #SalonKaupunki #MuseoKokoelmatEsille #MuseoidenAarteet #YhteinenKulttuuriperintömme
Salon tarina Nro 10 – Saloran radiopuhelimen prototyyppi
Salora Oy tunnettiin 1960-luvun alussa radioiden ja televisioiden valmistajana. Salolaisen yhtiön piirissä kokeiltiin rohkeasti uusiakin asioita ja tuolloin työpöydällä oli mm. radiopuhelimen kehittely. Sitä edistivät Martti Juva ja Lauri Lindroos, jotka radioamatööreinä testailivat uutta prototyyppiä vapaa-ajallaankin. Vuonna 1963 miesten harrastuneisuus palkittiin sattumalta, kun puolustusvoimat pyysi Saloralta tarjousta kannettavasta radiopuhelimesta.
Salora ja kolme muuta yhtiötä saivat rakentaa puolustusvoimille komppaniaradion kokeilusarjat, joiden perusteella valittaisiin tilaukselle valmistaja. Hanke kuitenkin raukesi, kun puolustusvoimien määrärahoja leikattiin. Saloralaisten tekemä työ ei valunut silti hukkaan, koska samaan aikaan myös sisäasiainministeriön väestönsuojeluosaston tavoitteena oli hankkia uusia radiopuhelimia. Salora toimittikin vuonna 1964 väestönsuojelun käyttöön sarjan Salora SRP-10 -laitteita, mikä samalla liitti yhtiön mukaan osaksi matkapuhelinteollisuuden varhaishistoriaa.
Salon elektroniikkamuseon näyttelyssä on esillä kuvan Salora SRP-10 -radiopuhelimen prototyyppi, jota esiteltiin puolustusvoimien edustajille Nuuksion metsissä vuonna 1963.
Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle!
📸: Marko Ikonen
@salonpaikallismuseot #SalonTarina #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #Elektroniikkamuseo #SalonKaupunki #MuseoKokoelmatEsille #MuseoidenAarteet #YhteinenKulttuuriperintömme
Onko torstai tylsä?
Tee kuten MikroMikko ja lähde kaverin kanssa elektroniikkamuseoon! Meillä hyllyt ovat pullollaan kaikenlaista jännää laitetta.
Ovet näyttelyyn ovat avoinna ke–pe klo 11–17.
#Elektroniikkamuseo #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #SalonKaupunki #VisitSalo #MikroMikko #SaloraFellow #Nokia #Salora
Onko torstai tylsä?
Tee kuten MikroMikko ja lähde kaverin kanssa elektroniikkamuseoon! Meillä hyllyt ovat pullollaan kaikenlaista jännää laitetta.
Ovet näyttelyyn ovat avoinna ke–pe klo 11–17.
#Elektroniikkamuseo #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #SalonKaupunki #VisitSalo #MikroMikko #SaloraFellow #Nokia #Salora
Suksi museoon, jos ei hiihtäminen talvilomalla kiinnosta!
Satoi tai paistoi, on elektroniikkamuseon näyttely tälläkin viikolla avoinna ke–pe klo 11–17.00.
📸: Taneli Ilomäki 2024
#Elektroniikkamuseo #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #SalonKaupunki #VisitSalo
Suksi museoon, jos ei hiihtäminen talvilomalla kiinnosta!
Satoi tai paistoi, on elektroniikkamuseon näyttely tälläkin viikolla avoinna ke–pe klo 11–17.00.
📸: Taneli Ilomäki 2024
#Elektroniikkamuseo #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #SalonKaupunki #VisitSalo
This error message is only visible to WordPress admins
Error: Invalid Feed ID.
Päivitetty 13.2.2025