Salon historiallisen museon kohteita ovat Elektroniikkamuseo, Halikon, Perniön ja Meritalon museot, Kiikalan ja Suomusjärven kotiseutumuseot, Kreivinmäen ulkomuseo sekä Trömperin kestikievari.
Historiallisissa paikallismuseoissa on esillä Salon alueen kulttuuriperintöön ja historiaan liittyviä esineitä. Elektroniikkamuseo puolestaan esittelee salolaista elektroniikkateollisuutta radioista älypuhelimiin.
Aukioloajat
Elektroniikkamuseo on avoinna ympäri vuoden.
Perniön Museo on avoinna ympäri vuoden (talvikaudella sunnuntaisin).
Muut paikallismuseomme ovat avoinna kesäkaudella sekä lomien ja tapahtumien yhteydessä.
Katso tarkemmat aukioloajat museokohteidemme sivuilta.
Pääsymaksut
Elektroniikkamuseon pääsymaksut löydät museon sivuilta. Maksuvälineenä museossa käy Museokortti, Epassi, SmartumPay sekä Smartum liikunta- ja kulttuuriseteli.
Kaikkiin paikallismuseokohteisiimme on aina vapaa pääsy.
@salonpaikallismuseot
Salon tarina Nro 37 – Kun Nokia tuli kaupunkiin
Nokia Oyj oli 1970-luvulla monialayritys, jonka yhtenä haarana toimi radiopuhelinyksikkö. Vuosikymmenen puolivälissä sen toiminta oli pahasti tappiollista, toisin kuin Saloran vastaavan osaston, jonka kehittämien tuotteiden ansiosta salolainen radiopuhelintehdas hallitsi Pohjoismaiden autopuhelinmarkkinoita. Salora ja Nokia totesivat radiopuhelinyksikköjensä mahdollisen yhteistyön hyödyntävän molempia osapuolia, joten vuoden 1975 aikana sovittiin sen aloittamisesta tuotteiden ja tietojen vaihdon muodossa sekä viennin, kotimarkkinoiden, tuotannon ja tuotekehityksen alueilla. Saloran vahvuus oli käyttäjälaitteiden valmistus, kun taas Nokialla oli annettavaa radiopuhelimiin liittyvien järjestelmien kehittämisen puolella. Liitto vahvistettiin neljä vuotta myöhemmin, kun Salora ja Nokia perustivat matkapuhelimien valmistukseen keskittyvän yhteisyrityksensä, Mobira Oy:n.
Uuden yrityksen pääkonttorin sijoituspaikaksi Nokia ajoi pääkaupunkiseutua, missä sillä oli ennestään muitakin toimintoja. Saloran radiopuhelinyksikön päällikkö Jorma Nieminen kuitenkin vakuutti Salon olevan paras vaihtoehto, joten Mobira Oy:n päätoiminnot sijoitettiin näin Saloran tehtaiden välittömään läheisyyteen. Nokian Oulun radiopuhelinyksikön toiminta siirrettiin uuden yrityksen alle. Kuten Nieminen oli ennustanut, firma lähti Salossa nousuun ja loi pohjan Nokian tulevien vuosikymmenten menestykselle matkapuhelinteollisuudessa.
Mobira Oy:n ensimmäinen matkapuhelintuote ilmestyi vuonna 1982, kun se toi markkinoille Mobira Senator -autoradiopuhelimen. Se oli yksi ensimmäisistä kannettavista NMT 450 -verkossa toimineista matkapuhelimista. Laite painoi 9,8 kiloa ja maksoi 20 000 markkaa. Salon elektroniikkamuseon näyttelyssä on kaikelle kansalle esillä malli Mobira MD25 Senator Combi, jossa mukana ovat sekä auto- että matkapuhelimen ominaisuudet.
Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään.
Kuva: Vesa Aaltonen
#salonhistoriallinenmuseo #salonmuseot #visitsalo #salonkaupunki #elektroniikkamuseo #mobira #matkapuhelin #mobilephone
@elektroniikkamuseo
Salon tarina nro 44 – Nokia N-Gage
Nokia N-Gage-puhelin ei ollut pelkkä puhelin, vaan myös toistaiseksi ainoa kotimainen pelikonsoli. 2000-luvun alussa Nokia halusi mukaan nopeasti kasvavaan pelibisnekseen. Tavoitteena oli haastaa konsolipelimarkkinoita pitkään hallinnut Nintendo pelilaitteella, jollaista maailma ei ollut ennen nähnyt. Tästä ajatuksesta syntyi N-Gage, joka lanseerattiin vuonna 2003. Nykyään se tunnetaan lähes surkuhupaisana epäonnistumisena.
Nintendon kaltaista pelialan jättiläistä vastaan Nokia varustautui huolella, ja osaavia pelien kehittäjiä haalittiin ulkomaita myöten. Jopa sinfoniaorkesteri järjestettiin soittamaan peleihin taustamusiikkeja! Myös pelivalikoimaa riitti, N-Gage-puhelimelle julkaistiin lähes 60 erilaista peliä. Mikä sitten oikein meni pieleen?
N-Gage puhelimen mullistavuus oli sen monikäyttöisyys, mutta tämä koitui myös sen kohtaloksi. Puhelimen näppäimet olivat pelaamiseen kömpelöt, ja laitteesta piti purkaa sekä takakansi että akku aina kun halusi vaihtaa peliä. Nintendon pelilaitteissa riitti vain laitteen sammutus pelin vaihtamisen ajaksi. Seuraaviin N-Gage-malleihin ongelma korjattiin, mutta vahinko oli jo tapahtunut. N-Gagen myynti jäi laimeaksi, ja muutaman vuoden kuluttua sen tuotanto lopetettiin.
Vaikka N-Gage jäi lyhytaikaiseksi kokeiluksi, jätti se pysyvän jäljen suomalaiseen pelialaan. Projekti toi kovimmat pelialan ammattilaiset yhteen, ja osa jatkoi yhteistyötä myöhemminkin perustamalla omia pelifirmoja. Muutamat näistä menestyivät hyvin. Nokian luja usko mobiilipeleihin sai myös muut näkemään ne vakavasti otettavana bisneksenä. Nokiakin jatkoi mobiilipelien kehittämistä N-Gagea seuranneissa kännyköissä, ja tämä loi pohjaa peleille, jotka myöhemmin nostivat Suomen maailmanmaineeseen. Kukapa ei olisi kuullut joskus Rovion vihaisista linnuista?
Tässä sarjassa nostamme esiin kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle!
📸: @marko_ikonen_photography
#Elektroniikkamuseo #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #SalonKaupunki #VisitSalo #Nokia #NokiaPuhelin #NokiaPhone #NokiaNGage #NGage