Hyppää sisältöön

Trömperin kestikievari oli ilonpidon paikka

Römperin tuvas oli touhu ja möyhy,
rengit ne tanssi ja harmuuni soi.
Piat on melkein ku enkelit taivaass
kun äämmät ne kamarista kahvia toi…

Näin kertoo Alfred Tannerin kupletti Römperin tanssit kestikievarin muistoista.

Trömperin kestikievari on saanut nimensä Mynämäeltä avioliiton kautta torppaan muuttaneen Fredrik Strömbergin mukaan. Hän perusti sittemmin vilkasliikenteisen Turku-Viipuri -maantien varteen kestikievarin. Viimeksi talossa on asunut Suoma Saarinen, joka lahjoitti kotinsa Halikon kunnalle. Vuonna 1970 Halikon kunta korjasi tuvan ja eteiskamarin. Tuvan muuri uuneineen on tehty uudestaan vanhojen valokuvien perusteella.

Tupa on paritupa-tyyppisen rakennuksen vanhinta osaa ja se on luultavasti peräisin 1700-luvun alkupuolelta. Seinät on päällystetty pellavapäistärpäitten ja saven seoksella, johon on sitkoaineeksi lisätty lehmän lantaa. Seuraavaksi on rakennettu pakartupa, jossa suoritettiin suuret keittiöaskareet kuten oluen pano ja leipominen. Viimeksi on rakennettu sali eli nykyinen kahvikamari, joka korjattiin jo Suoma Saarisen elinaikana. Asuinrakennuksen kalusto on alkuperäistä. Kievarirakennuksen avokuisti on entisöity.

Pihapiiri on alun perin muodostunut neliönmuotoisesta umpipihasta. Salon puoleisen päädyn läheisyydessä on sijainnut savusauna. Viimeisenä ulkorakennusten rivissä on sijainnut hakotarha ja riihi. Kievarin rakennuksia on ympäröinyt riukuaita. Tien toisella puolella on sijainnut hevosten juottokaivo.
Tarinoiden mukaan kreivit ja kuninkaalliset ovat käyttäneet Trömperin kestikievaria metsästys- ja ravustusretkillään. Kievari on ollut kyläläisten ilonpitopaikkana.