Salon historiallisen museon kohteita ovat Elektroniikkamuseo, Halikon, Perniön ja Meritalon museot, Kiikalan ja Suomusjärven kotiseutumuseot, Kreivinmäen ulkomuseo sekä Trömperin kestikievari.
Historiallisissa paikallismuseoissa on esillä Salon alueen kulttuuriperintöön ja historiaan liittyviä esineitä. Elektroniikkamuseo puolestaan esittelee salolaista elektroniikkateollisuutta radioista älypuhelimiin.
Aukioloajat
Elektroniikkamuseo on avoinna ympäri vuoden.
Perniön Museo on avoinna ympäri vuoden (talvikaudella sunnuntaisin).
Muut paikallismuseomme ovat avoinna kesäkaudella sekä lomien ja tapahtumien yhteydessä.
Katso tarkemmat aukioloajat museokohteidemme sivuilta.
Pääsymaksut
Elektroniikkamuseon pääsymaksut löydät museon sivuilta. Maksuvälineenä museossa käy Museokortti, Epassi, SmartumPay sekä Smartum liikunta- ja kulttuuriseteli.
Kaikkiin paikallismuseokohteisiimme on aina vapaa pääsy.
@salonpaikallismuseot
Salon tarina Nro 26 – IT-tykki Bofors 40 IiK B
Talvisodan aikana (1939-1940) Saloa pommitettiin, koska kauppala toimi liikenneväylien solmukohtana ja siellä oli sotatarvikkeita valmistavaa teollisuutta. Tuolloin Salon ilmapuolustuksesta vastasi yksi konekivääri. Koska puolustusvoimilta ei saatu lisää ilmatorjuntakalustoa, toimeenpanivat kauppala, liikelaitokset ja yksityishenkilöt kansalaiskeräyksen.
Keräyksen tuotolla ostettiin välirauhan aikana kaksi Valtion Tykkitehtaan valmistamaa IT-tykkiä, tyypiltään 40 ItK B (Bofors). Jatkosodan alkaessa 25.6.1941 tykit otettiin käyttöön ja niillä ammuttiin sota-aikana torjunta-ammuntaa kaikkiaan 237 laukausta.
Sodan jälkeen tykit olivat puolustusvoimien koulutuskäytössä ja varmuusvarastossa vuoteen 1995 asti. Kun puolustusvoimat alkoivat myydä vanhaa kalustoa, yksityishenkilöt jäljittivät Salossa sodan aikana käytössä olleita tykkejä.
Toinen niistä, numero 321, löytyi ja hankittiin takaisin Saloon. Se sijoitettiin lähelle sodan aikaista asemapaikkaansa Tehdaskadun varteen ja kaupunki rakennutti sille lasisen paviljonkirakennuksen. Tykki paljastettiin 16.6.2001, jolloin tuli kuluneeksi 60 vuotta Salon ilmatorjunta-jaoksen (71 Kev. Lt. jaos) perustamisesta.
Tässä sarjassa nostamme esiin kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle!
Kuva: Taneli Ilomäki
#ilmatorjuntatykki #bofors #jatkosota #salonhistoriallinenmuseo

@elektroniikkamuseo
Tänään vietetään GSM-puheluiden syntymäpäivää!
Heinäkuun 1. päivänä vuonna 1991 soitettiin maailman ensimmäinen matkapuhelu GSM-verkossa. Lyhenne GSM muodostuu sanoista Global System for Mobile Communications. Se on toisen sukupolven digitaalinen matkapuhelinverkko, joka tuli myöhemmin maailmanlaajuisesti korvaamaan kymmenen vuotta aikaisemmin käyttöön otetun ensimmäisen sukupolven verkon eli NMT:n (Nordic Mobile Telephony).
GSM-aikojen 2G:stä on kehitys tuonut meidät nyt nykyiseen 5G-verkkojen maailmaan. GSM-verkkoja on jo poistettu käytöstä eri puolilla maapalloa, mutta Suomen verkko tulee toimimaan ainakin vuoteen 2029 asti, toisin kuin GSM:n jälkeen käyttöön otettu ja nyt jo suljettu 3G-verkko.
Historian ensimmäisen GSM-puhelun suoritti Radiolinjan verkossa Nokian insinööri Pekka Lonka, joka soitti Espoosta Nokian 6050 -autopuhelimella Nokian Salon yksikköön. ”Langan” toisessa päässä jutteli sihteerinä työskennellyt Marjo Jousinen. Keskustelun tarkoituksena oli testata yhteyden toimivuus seuraavaa puhelua varten, kun Suomen Pankin johtaja Harri Holkeri soittaisi Tampereelle apulaiskaupunginjohtaja Kaarina Suoniolle. Holkerinkin puhelu onnistui ja sitä mainostettiinkin sen jälkeen virallisesti maailman ensimmäisenä GSM-puheluna.
#Elektroniikkamuseo #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #SalonKaupunki #VisitSalo #Nokia #NokiaPhone #NokiaMobile
