Koe vanhojen puhelinten, radioiden ja televisioiden lumo
Elektroniikkamuseon Made in Salo -näyttely avaa viestinnän, viestintälaitteiden ja elektroniikkateollisuuden kehitystä ja historiaa 1920-luvun lopulta alkaen tähän päivään. Näyttelyssä esitellään etenkin Salossa valmistettuja laitteita ja niiden valmistusta: omilta osastoiltaan löytyvät radio- ja televisiovastaanottimet, erilaiset puhelimet lisälaitteineen, radiopuhelimet sekä tietokoneiden näyttöpäätteet eli monitorit. Saloran, Mobiran ja Nokian yritystarinaa kertovat sekä tekstit hyllyjen väleissä että ääniopastallenteet, joiden kuuntelemista varten saa välineen kassalta.
Salon elektroniikkamuseossa voit bongata niitä samanlaisia vanhoja radioita, joita oli mummolassa tai mökillä vintillä. Millaisia ohjelmia tulikaan television alkuaikoina mustavalkoisista televisioista ja miten lankapuhelimella soitettiin kodista toiseen? Löytyyköhän vitriinistä sinunkin ensimmäinen kännykkäsi? Siitä sinullakin on näyttelyssä mahdollisuus kirjoittaa muisto tuleville museokävijöille
Näyttelyn pelikäytävällä voit kokeilla vanhoja videopelejä, joista vanhimmat ovat melkeinpä 50 vuoden takaa: valikoimassa on mm. Super Mariota, Space Invadersia, Sonicia ja Salora Playmaster -television mailapelejä. Niiden lisäksi saat itse kokeilla, miten onnistuu lankapuhelun johtaminen käsivälitteisen keskuksen läpi.
Tapahtumat
Museon tapahtumiin voit ilmoittautua täyttämällä ilmoittautumislomakkeen verkossa. Avoinna olevat tapahtumailmoittautumiset löydät tämän linkin takaa.
Saavutettavuus
Elektroniikkamuseoon on esteetön kulku.
Tiloista löytyy inva-wc lastenhoitotasolla.
Avustajakoirat ovat tervetulleita museoomme.
Käyntiosoite
Salorankatu 5–7 (Astrum-keskus), ovi 3, 24240 Salo
Aukioloajat
Keskiviikko – perjantai 11–17
Lauantai – sunnuntai 11–16
Näyttelyn lipunmyynti päättyy 20 minuuttia ennen ovien sulkeutumista.
Poikkeukset vuonna 2025
18.4. Pitkäperjantai: suljettu
1.5. Vappupäivä: suljettu
29.5. Helatorstai: 11–16
19.6. Juhannustorstai: 11–15
20.–22.6. Juhannus: suljettu
28.8. Salon Taiteiden Yä: 11–20
6.12. Itsenäisyyspäivä: suljettu
24.–25.12. Jouluaatto ja -päivä: suljettu
26.12. Tapaninpäivä: 11–16
31.12. Uudenvuodenaatto: 11–15
(1.1.2026 Uudenvuodenpäivä: suljettu)
Pääsymaksut
6 € aikuiset
5 € eläkeläiset, työttömät, opiskelijat, varusmiehet, ryhmän jäsenet kun mukana on vähintään 10 maksavaa henkilöä
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy.
Joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina vapaa sisäänpääsy.
Maksuvälineenä käyvät Museokortti, Epassi, SmartumPay sekä Smartum liikunta- ja kulttuuriseteli.
Yhteystiedot
Info / lippukassa
p. 044 778 4896
elektroniikkamuseo [a] salo.fi
Tomi Metsälä, ma. amanuenssi
Esinelahjoitukset ja viestintä
p. 044 778 4885
tomi.metsala [a] salo.fi
Kristiina Leppilampi, assistentti
Opastusvaraukset, yleisötyö ja museokauppa
p. 050 568 7639
kristiina.leppilampi [a] salo.fi
Katja Pohtola, assistentti
Näyttelyn avoinnapito ja kokoelmatyö
p. 050 471 5278
katja.pohtola [a] salo.fi
Elektroniikkamuseo Facebookissa
Elektroniikkamuseo Instagramissa
@elektroniikkamuseo
Salon tarina nro 46 – Kotitietokone Salosta
Kotitietokoneiden markkinat kasvoivat 1980-luvun alussa myös Suomessa. Yleisimmin tietokone liitettiin kodin televisioon, joka toimi näin sen näyttöpäätteenä. Saloralla oli televisiomarkkinoilla jo vakiintunut ja laaja jälleenmyyntiketju, joten yritys uskoi sen vuoksi saavansa jalkansa myös kotitietokoneiden markkinoiden oven väliin. Omaa mikrotietokonetuotantoa Saloralla ei ollut, joten se turvautui OEM-tuotteistamiseen: syksyllä 1983 markkinoille tuotu Salora Fellow perustui hongkongilaisen Video Technology Laser -valmistajan aiempaan VTech Laser 200 -malliin. Vuosikymmenen alusta alkaen kauko-idässä valmistetuilla OEM-tuotteilla oli korvattu myös Saloran omaa äänentoistolaite- ja videonauhurituotantoa.
Salora Fellow -tietokonetta markkinoitiin sopivana ensimmäisenä kotimikrona aloittelijalle ja harrastajalle. Keskusyksikkö ja näppäimistö olivat yhdessä kotelossa. Oheislaitteisiin kuuluivat C-kasettinauhuri tiedon tallentamiseen ja lataamiseen, neliväritulostin sekä peliohjain, joita koneeseen pystyi liittämään kerralla kaksi. Laite jäi yhden joulun ihmeeksi saavuttaen muutaman tuhannen kappaleen myynnin vuonna 1983.
Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle!
📸: @marko_ikonen_photography
#Elektroniikkamuseo #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #SalonKaupunki #VisitSalo #Salora #SaloraFellow #Tietokone #Kotitietokone #Computer #HomeComputer
Hyvää peliviikkoa!
Peliviikko on pelikasvatuksen ja pelikulttuurin teemaviikko, jota vietetään vuosittain marraskuussa. Se on osa kansainvälistä Pelien kuukautta.
Huomenna elektroniikkamuseossa vietetään marraskuun Museoperjantaita, joten näyttelyn pelikäytävän konsoleitakin voi tulla pelaamaan aivan ilmaiseksi. Ovet ja pelit ovat avoinna klo 11–17.
Nähdään siellä!
#Elektroniikkamuseo #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #SalonKaupunki #VisitSalo #Peliviikko #Matopeli #Tetris #SalossaTapahtuu
Salon tarina nro 44 – Nokia N-Gage
Nokia N-Gage-puhelin ei ollut pelkkä puhelin, vaan myös toistaiseksi ainoa kotimainen pelikonsoli. 2000-luvun alussa Nokia halusi mukaan nopeasti kasvavaan pelibisnekseen. Tavoitteena oli haastaa konsolipelimarkkinoita pitkään hallinnut Nintendo pelilaitteella, jollaista maailma ei ollut ennen nähnyt. Tästä ajatuksesta syntyi N-Gage, joka lanseerattiin vuonna 2003. Nykyään se tunnetaan lähes surkuhupaisana epäonnistumisena.
Nintendon kaltaista pelialan jättiläistä vastaan Nokia varustautui huolella, ja osaavia pelien kehittäjiä haalittiin ulkomaita myöten. Jopa sinfoniaorkesteri järjestettiin soittamaan peleihin taustamusiikkeja! Myös pelivalikoimaa riitti, N-Gage-puhelimelle julkaistiin lähes 60 erilaista peliä. Mikä sitten oikein meni pieleen?
N-Gage puhelimen mullistavuus oli sen monikäyttöisyys, mutta tämä koitui myös sen kohtaloksi. Puhelimen näppäimet olivat pelaamiseen kömpelöt, ja laitteesta piti purkaa sekä takakansi että akku aina kun halusi vaihtaa peliä. Nintendon pelilaitteissa riitti vain laitteen sammutus pelin vaihtamisen ajaksi. Seuraaviin N-Gage-malleihin ongelma korjattiin, mutta vahinko oli jo tapahtunut. N-Gagen myynti jäi laimeaksi, ja muutaman vuoden kuluttua sen tuotanto lopetettiin.
Vaikka N-Gage jäi lyhytaikaiseksi kokeiluksi, jätti se pysyvän jäljen suomalaiseen pelialaan. Projekti toi kovimmat pelialan ammattilaiset yhteen, ja osa jatkoi yhteistyötä myöhemminkin perustamalla omia pelifirmoja. Muutamat näistä menestyivät hyvin. Nokian luja usko mobiilipeleihin sai myös muut näkemään ne vakavasti otettavana bisneksenä. Nokiakin jatkoi mobiilipelien kehittämistä N-Gagea seuranneissa kännyköissä, ja tämä loi pohjaa peleille, jotka myöhemmin nostivat Suomen maailmanmaineeseen. Kukapa ei olisi kuullut joskus Rovion vihaisista linnuista?
Tässä sarjassa nostamme esiin kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle!
📸: @marko_ikonen_photography
#Elektroniikkamuseo #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #SalonKaupunki #VisitSalo #Nokia #NokiaPuhelin #NokiaPhone #NokiaNGage #NGage
Viime viikolla koululaisten työpajoissa rakenneltiin robottihahmoja ja valokaruselleja.
Verkkonäyttely Salovisio
Elektroniikkamuseon uusi verkkonäyttely Salovisio esittelee salolaisen elektroniikkateollisuuden vaiheita, henkilöitä ja keksintöjä, jotka ovat vaikuttaneet niin koko Suomen elinkeinoelämään kuin myös teknologian läpäisemään arkeemme.
Elektroniikkamuseon kokoelmat
Salon kaupungin elektroniikkakokoelmiin on kerätty ja tallennettu vuodesta 1994 alkaen kotimaisen ja ulkomaisen elektroniikkateollisuuden valmistamia laitteita. Kokoelmissa on noin 11 000 esinettä ja 350 hyllymetriä kirjallisuus- ja arkistoaineistoa.
Kokoelmat karttuvat pääosin lahjoituksina. Suurimmat kokonaisuudet ovat vuonna 1999 ostettu Mellilän radio- ja puhelinmuseon kokoelma sekä vuosina 2000–2001 Nokia Display Productsilta ja 2000–2010-luvuilla Nokian eri puhelinyksiköistä saadut lahjoitukset.
Salossa on elektroniikkateollisuudella pitkä historia – täällä on valmistettu 1920-luvun lopulta alkaen Salora Oy:n radiovastaanottimia.
» Lue lisää museon kokoelmista
» Lue lisää salolaisen elektroniikkateollisuuden historiasta
Salon elektroniikkamuseon ystävät ry
Salon elektroniikkamuseon ystäväyhdistys ry on perustettu vuonna 2000. Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä elektroniikkamuseota tunnetuksi. Yhdistys järjestää jäsenistölleen retkiä ja tapahtumia. Jäsenistö toimii museon asiantuntija-apuna, osallistuu museossa järjestettäviin tilaisuuksiin ja toimii talkooapuna.
Päivitetty 13.11.2025