Hyppää sisältöön

Kiikalan kotiseutumuseo

Rakennuksia eri puolilta Kiikalaa

Porvarinpolku 10, 25390 Kiikala

Avoinna 6.6.-29.8 sunnuntaisin klo 12-15

Kiikalan kotiseutumuseo kartalla

Kiikalan tunnelmallinen museoalue koostuu seitsemästä rakennuksesta, jotka on tuotu nykyisille sijoilleen eri puolilta Kiikalaa. Vuonna 1963 alueelle siirrettiin 1800-luvun aitta Satakoskelta. Tämän jälkeen museoalueelle tuotiin savusauna Tervakankareelta, paja Kruusilasta, Rasilan torppa Kierikan talosta Peltolasta sekä riihi ja liiteri kirkonkylästä. Sipilän sotilasvirkatalo Peltolasta siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1994. Se on 1800-luvun parituparakennus.

Kiikalan kotiseutumuseossa on 1900 esineen kokoelma. Museossa pääsee tutustumaan erityisesti kotitalous-, meijeri-, kauppa- ja apteekkiesineistöön. Nähtävillä on myös Johannislundin lasitehtaan esineitä, kulkuvälineitä ja huonekaluja.

 

Tiedustelut:

Anna Väänänen
museoamanuenssi
p. (02) 778 4883

Kiikalalaistaustainen Yrjö Horsma oli Suomen ensimmäisiä autonrakentajia

Julkaisemme kerran kuussa paikallisten yhteistyötahojen tarinoita ja muisteloita kiinnostavista henkilöistä, esineistä ja ilmiöistä. Kiikala-Seuran puheenjohtaja Hannu Vuoristo kertoo kiikalalaisista koneenrakentajista.

Sanomalehtikuvaaja oli paikalla, kun Kiikalan Komisuolta lähtöisin oleva Yrjö Horsma (1981-1947) ajoi itse rakentamallaan menopelillä – Riemu-autolla – kotiseudulleen vuonna 1922. Yrjön kiinnostus koneisiin oli edellisen sukupolven perua. Hänen isänsä Kristian Hornaeus (1849-1924) oli monen toimen mies. Hän perusti ajokalutehtaan Kiikalan Varisjoelle, sitten höyrysahan Kiikalan Komisuolle. Saha meni konkurssiin eikä siitä ole jäänyt tuleville polville muuta kuin aikalaisten muistelema höyrypillin vihellys.

Vanha sanomalehtileike, jossa on kuva vanhasta autosta. Mustavalkoinen.

Kristian Hornaeauksen (myöhemmin nimi muutettiin Horsmaksi) into koneiden kehittämiseen ja valmistukseen jatkui. Hän perusti uudelleen konepajan Varisjoelle. Konepaja siirtyi vuonna 1918 Saloon ja nimeksi tuli Horsman konepaja. Konepaja sijaitsi Annankadulla nykyisen Citymarketin kohdalla. Salossa ryhdyttiin valmistamaan pääasiassa maatalouskoneita kuten sirkkeleitä ja myllyjä. Paja siirtyi myöhemmin muiden omistukseen ja toiminta loppui, kun rakennukset paloivat vuonna 1975.

Salosta Yrjö Horsma muutti Sortavalaan, jossa hän hoiti Sortavalan konepajaa. Pajassa tehtiin
maatalousmoottoreita sekä korjattiin laivojen ja veneiden moottoreita. Yrjön mielenkiinto
kohdistui myös autoiluun: ”Tuosta pitäisi vielä tehdä auto”, kerrotaan Yrjön sanoneen, kun hän potkaisi konepajan ullakolla lojunutta moottorin romua. Ne olivat vuonna 1921 valmistuneen Riemun syntysanat. Auto tehtiin suurimmaksi osaksi omin voimin. Yrjö halusi autosta hyvän ja kestävän. Moottori oli aikanaan jäätynyt ja haljennut, mutta konepajalla oli välineet ja taito sen korjaamiseen. Ostotavarana autoon hankittiin kaasutin, magneetto, sytytystulpat, vaihdelaatikko sekä kuulalaakerit. jäähdytin ja kytkin tehtiin erilaisista raaka-aineista itse.
Auton korin runko oli puusta ja siihen ruuvattiin kiinni paikallisen peltisepän laatimat kuoret, lokasuojat ja peltiosat. Auto maalattiin tummanvihreäksi. Ajovaloina
toimivat karbidilyhdyt. Ohjauspyörä asennettiin oikealle. Auto valmistui 1921 ja riemu oli suuri, kun ensimmäiset koeajot onnistuivat. Vuonna 1922 Riemu-nimisellä autolla Yrjö ja poika Aimo Horsma tekivät kuljettajineen ajomatkan Yrjön kotiseudulle Kiikalaan.

Tiedot keräsi Hannu Vuoristo, Kiikala-Seura ry