Salon tarina nro 11

Perniön muinaispuku

1800- ja 1900-lukujen taitteessa Suomessa heräsi voimakas kiinnostus oman kansakunnan menneisyyttä ja perinteitä kohtaan. Arkeologisin kaivauksin tutkittiin muun muassa esihistoriallisia hautapaikkoja, ja kansallisromantiikan hengessä löytöjen perusteella alettiin suunnitella muinaispukuja. Yksi vanhimmista maamme muinaispuvuista on tänä vuonna 100 vuotta täyttävä Perniön emännän puku.

Ensimmäinen Perniön muinaispuku valmistui vuonna 1925 Kansallismuseon näyttelyyn. Se perustui rautakautisiin hautalöytöihin, joita arkeologi Hjalmar Appelgren-Kivalo oli tehnyt Perniön Yliskylän kirkon vierestä. Paikalta oli löytynyt 1890-luvun tutkimuksissa vanhemmalle rautakaudelle ajoittuva polttohauta sekä useita 1100-luvun ruumishautoja. Niistä yhdessä oli säilynyt erityisen hyvin jäänteitä naisvainajasta, joka oli laskettu maan poveen ajan tapaan juhlavaatteissaan. 

Yliskylän hautalöytöjen perusteella suunniteltuun Perniön muinaispukuun kuuluu ohut pitkähihainen paita ja pellavainen alushame. Niiden päälle puetaan punainen villakankainen hame, jonka reunat on koristeltu lautanauhoilla. Vyötäisille solmitaan lautanauhan avulla valkea villainen esiliina, joka on koristeltu pronssispiraaleilla. Päätä koristavat valkoinen huivi ja otsanauha, jossa on pronssispiraaleita pujotettuna villalankapunokseen. Koko komeuden kruunaa pitkähapsuinen, spiraaleilla koristeltu villainen vaippa. Koruina asussa on kolme hevosenkenkäsolkea ja hopealevyriipus sekä vyötäisillä puukko ja korvalusikka. 

Perniön muinaispukua pääsee ihailemaan Perniön museossa, jossa esillä olevan asun ovat valmistaneet paikalliset käsityöharrastajat ja maatalousnaiset.  

Teksti: Anna Väänänen, Salon historiallinen museo

Kuva: Marko Ikonen