Hyppää sisältöön

Salon tarina nro 4

Kivikautiset kirveet

Salon alueen historia ulottuu vuosituhansien taakse aina kivikauden (n. 8000-1500 eaa.) varhaisimpiin vaiheisiin asti. Mannerjään väistyessä maamme yltä noin 10 000 vuotta sitten iso osa Salosta oli vielä merenpohjaa. Korkeimmat maastonkohdat muodostivat saaria ja maankohoamisen seurauksena hiljalleen laajenevaa rannikkoa, jotka tarjosivat ihmisille mahdollisuuden asettua uusille alueille.

Vanhimmat löydöt Salon alueelta ovat varhaisimman kivikauden aikaisia. Jo 1900-luvun alussa Kustaa Suomentähti (1860–1912) ja Kustaa Mäkirinne (1889–1975) keräsivät Suomusjärveltä suuren määrän kiviesineitä, jotka toimitettiin Helsinkiin Kansallismuseoon. Niiden perusteella maamme varhaisinta asutusvaihetta kutsuttiin pitkään Suomusjärven kulttuuriksi.

Salon historiallisen museon kokoelmissa on useita kivikauden eri ajanjaksoille ajoittuvia löytöjä eri puolilta nykyistä Salon kaupunkia. Kuvan vasemmanpuoleinen kivikirves on löytynyt v. 1903 Kirjolan Ylöstuvan nurmikolta. Keskimmäinen pieni, länsisuomalainen oikokirves on Angelniemen Torkkilan Isontalon mailta. Oikeanpuoleinen vaaleanharmaa, kauniisti hiottu kourutaltta on toimitettu Halikon museoon Viurilasta.

Teksti: Anna Väänänen, Salon historiallinen museo
Kuva: Marko Ikonen

Salon historiallisen museon kokoelmissa on tuhansia vuosia vanhoja kivikirveitä ja kourutaltta, jotka kertovat alueen varhaisesta asutuksesta kivikaudella

Salon historiallisen museon kokoelmissa on tuhansia vuosia vanhoja kivikirveitä ja kourutaltta, jotka kertovat alueen varhaisesta asutuksesta kivikaudella