Salon tarina nro 6

Työväenyhdistys Riennon talon rakennuspiirustus

1800-luvun lopulla maassamme alettiin perustaa työväenyhdistyksiä työväestön asioiden edistämiseksi ja sivistyksen lisäämiseksi. Yhdistyksiä syntyi niin kaupunkeihin kuin maaseudun kyliin ja niiden toiminnan mukana maisemaan nousi lukuisia työväentaloja. Työväentaloilla järjestettiin aktiivisesti erilaisia tapahtumia kokouksista ja iltamista näytelmiin, arpajaisiin ja urheilukilpailuihin.

Perniössä vuonna 1906 perustettu työväenyhdistys Riento tilasi piirustukset omaa työväentaloaan varten paikalliselta Sikstus Rönnbergiltä (1861–1919). Rönnberg oli itseoppinut rakennusmestari, jolla oli myös kunnallisia luottamustehtäviä ja joka valittiin valtiopäiville kansanedustajaksi v. 1919. Vihiniemen työväentalon lisäksi Rönnberg kynästä ovat peräisin muun muassa Perniön aseman ja Mathildedalin työväentalot, Tammelinin liiketalo sekä lukuisia muita paikallisia rakennuksia.

Tammelassa syntynyt Rönnberg lähti kotoaan jo 9-vuotiaana, sillä häntä oltiin laittamassa kouluun ja hän pelkäsi lukutaidottomana joutuvansa jalkapuuhun. Nuorena miehenä hän päätyi rengiksi Perniön Saurun kylään ja avioiduttuaan Pyyntalon piika Olga Selinin kanssa hän alkoi harjoittaa rakennus- ja kirvesmiehen sekä puusepän töitä. Päivät Rönnberg työskenteli ja yöt hän käytti opiskeluun edeten aina rakennusmestariksi asti.

Perniön museossa on esillä helmikuussa 1917 valmistunut rakennuspiirustus, joka on nimetty otsikolla Työväenyhdistys Riennon talo Perniössä – Omalle tontille Wihiniemessä. Asiakirjan alakulmissa on Rönnbergin sinne kirjoittamia mahdollisia muutosehdotuksia sekä päiväys ja signeeraus.