Salon tarina nro 32

Perniön ensimmäisen kansakoulun pulpetti

Suomen kansakoululaitos syntyi vuonna 1866 säädetyn kansakouluasetuksen myötä. Aikaisemmat kiertokoulut alkoivat hiljalleen korvautua uusilla kansakouluilla, mutta 1800-luvun lopulla koulujen perustaminen oli vielä pitkälti kuntien oman aktiivisuuden varassa.

Perniössä ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Kirkonkylässä vuonna 1872. Opettajaksi sinne palkattiin Jyväskylän seminaarista hyvin suosituksin juuri valmistunut Abraham Björck (1849–1935). Työn alku ei kuitenkaan ollut helppo ja opettaja joutui ponnistelemaan saadakseen kouluunsa tarpeeksi oppilaita sekä opetusvälineistöä.

Kuten monilla muillakin paikkakunnilla, myös Perniössä paikalliset isännät suhtautuivat uuteen kouluun hyvin epäileväisesti. He pelkäsivät kirjojen lukemisen opettavan lapsensa laiskoiksi ja vieroksumaan ruumiillista työtä. Kansakoulua aktiivisesti vastustavat isännät kehottivat Björckiä lähtemään pois paikkakunnalta ja yksi jopa uhkasi kaivaa opettajan sydämen ulos tämän selän kautta. Vaikean alun jälkeen tilanne kuitenkin tasaantui ja Björck viihtyy opettajana Kirkonkylän koulussa kymmenen vuotta, kunnes siirtyi opettajaksi Paimion ensimmäiseen kansakouluun.

Paikalliset isännät olivat hyvin haluttomia hankkimaan uuteen kouluun tarvittavia opetusvälineitä. Niinpä yhtenä ensimmäisistä työtehtävistään käsistään kätevä Björck suunnitteli ja valmisti itse kouluunsa pulpetit ja opetusvälineitä kuten urut. Näitä pulpetteja kuuluu nykyään Salon historiallisen museon kokoelmiin ja yksi niistä on nähtävillä Perniön museossa.


Teksti: Anna Väänänen, Salon historiallinen museo
Kuva: Marko Ikonen