Salon historiallisen museon kohteita ovat Elektroniikkamuseo, Halikon, Perniön ja Meritalon museot, Kiikalan ja Suomusjärven kotiseutumuseot, Kreivinmäen ulkomuseo sekä Trömperin kestikievari.
Historiallisissa paikallismuseoissa on esillä Salon alueen kulttuuriperintöön ja historiaan liittyviä esineitä. Elektroniikkamuseo puolestaan esittelee salolaista elektroniikkateollisuutta radioista älypuhelimiin.
Aukioloajat
Elektroniikkamuseo on avoinna ympäri vuoden.
Perniön Museo on avoinna ympäri vuoden (talvikaudella sunnuntaisin).
Muut paikallismuseomme ovat avoinna kesäkaudella sekä lomien ja tapahtumien yhteydessä.
Katso tarkemmat aukioloajat museokohteidemme sivuilta.
Pääsymaksut
Elektroniikkamuseon pääsymaksut löydät museon sivuilta. Maksuvälineenä museossa käy Museokortti, Epassi, SmartumPay sekä Smartum liikunta- ja kulttuuriseteli.
Kaikkiin paikallismuseokohteisiimme on aina vapaa pääsy.
@salonhistoriallinenmuseo
Perniön museon vaihtuva näyttely vuosille 2025–2027 on julkaistu. Kokonaisuuden toteuttaa kuvataiteilija Tatu Gustafsson.
https://tiedotteet.salo.fi/pernion-museon-vaihtuva-nayttely-vuosille-2025-2027-on-julkaistu-kokonaisuuden-toteuttaa-kuvataiteilija-tatu-gustafsson/
Kuva: Marko Ikonen Photographyn

Perniön museon vaihtuva näyttely vuosille 2025–2027 on julkaistu. Kokonaisuuden toteuttaa kuvataiteilija Tatu Gustafsson.
https://tiedotteet.salo.fi/pernion-museon-vaihtuva-nayttely-vuosille-2025-2027-on-julkaistu-kokonaisuuden-toteuttaa-kuvataiteilija-tatu-gustafsson/
Kuva: Marko Ikonen Photographyn
Salon tarina Nro 6 - Työväenyhdistys Riennon talon rakennuspiirustukset
1800-luvun lopulla maassamme alettiin perustaa työväenyhdistyksiä työväestön asioiden edistämiseksi ja sivistyksen lisäämiseksi. Yhdistyksiä syntyi niin kaupunkeihin kuin maaseudun kyliin ja niiden toiminnan mukana maisemaan nousi lukuisia työväentaloja. Työväentaloilla järjestettiin aktiivisesti erilaisia tapahtumia kokouksista ja iltamista näytelmiin, arpajaisiin ja urheilukilpailuihin.
Perniössä vuonna 1906 perustettu työväenyhdistys Riento tilasi piirustukset omaa työväentaloaan varten paikalliselta Sikstus Rönnbergiltä (1861-1919). Rönnberg oli itseoppinut rakennusmestari, jolla oli myös kunnallisia luottamustehtäviä ja joka valittiin valtiopäiville kansanedustajaksi v. 1919. Vihiniemen työväentalon lisäksi Rönnberg kynästä ovat peräisin muun muassa Perniön aseman ja Mathildedalin työväentalot, Tammelinin liiketalo sekä lukuisia muita paikallisia rakennuksia.
Tammelassa syntynyt Rönnberg lähti kotoaan jo 9-vuotiaana, sillä häntä oltiin laittamassa kouluun ja hän pelkäsi lukutaidottomana joutuvansa jalkapuuhun. Nuorena miehenä hän päätyi rengiksi Perniön Saurun kylään ja avioiduttuaan Pyyntalon piika Olga Selinin kanssa hän alkoi harjoittaa rakennus- ja kirvesmiehen sekä puusepän töitä. Päivät Rönnberg työskenteli ja yöt hän käytti opiskeluun edeten aina rakennusmestariksi asti.
Perniön museossa on esillä helmikuussa 1917 valmistunut rakennuspiirustus, joka on nimetty otsikolla ”Työväenyhdistys Riennon talo Perniössä – Omalle tontille Wihiniemessä”. Asiakirjan alakulmissa on Rönnbergin sinne kirjoittamia mahdollisia muutosehdotuksia sekä päiväys ja signeeraus.
Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle.
#salontarina #salonhistoriallinenmuseo #salonmuseot #perniönmuseo #salonkaupunki #visitsalo #museokokoelmatesille #museoidenaarteet #yhteinenkulttuuriperintömme

Salon tarina Nro 6 - Työväenyhdistys Riennon talon rakennuspiirustukset
1800-luvun lopulla maassamme alettiin perustaa työväenyhdistyksiä työväestön asioiden edistämiseksi ja sivistyksen lisäämiseksi. Yhdistyksiä syntyi niin kaupunkeihin kuin maaseudun kyliin ja niiden toiminnan mukana maisemaan nousi lukuisia työväentaloja. Työväentaloilla järjestettiin aktiivisesti erilaisia tapahtumia kokouksista ja iltamista näytelmiin, arpajaisiin ja urheilukilpailuihin.
Perniössä vuonna 1906 perustettu työväenyhdistys Riento tilasi piirustukset omaa työväentaloaan varten paikalliselta Sikstus Rönnbergiltä (1861-1919). Rönnberg oli itseoppinut rakennusmestari, jolla oli myös kunnallisia luottamustehtäviä ja joka valittiin valtiopäiville kansanedustajaksi v. 1919. Vihiniemen työväentalon lisäksi Rönnberg kynästä ovat peräisin muun muassa Perniön aseman ja Mathildedalin työväentalot, Tammelinin liiketalo sekä lukuisia muita paikallisia rakennuksia.
Tammelassa syntynyt Rönnberg lähti kotoaan jo 9-vuotiaana, sillä häntä oltiin laittamassa kouluun ja hän pelkäsi lukutaidottomana joutuvansa jalkapuuhun. Nuorena miehenä hän päätyi rengiksi Perniön Saurun kylään ja avioiduttuaan Pyyntalon piika Olga Selinin kanssa hän alkoi harjoittaa rakennus- ja kirvesmiehen sekä puusepän töitä. Päivät Rönnberg työskenteli ja yöt hän käytti opiskeluun edeten aina rakennusmestariksi asti.
Perniön museossa on esillä helmikuussa 1917 valmistunut rakennuspiirustus, joka on nimetty otsikolla ”Työväenyhdistys Riennon talo Perniössä – Omalle tontille Wihiniemessä”. Asiakirjan alakulmissa on Rönnbergin sinne kirjoittamia mahdollisia muutosehdotuksia sekä päiväys ja signeeraus.
Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle.
#salontarina #salonhistoriallinenmuseo #salonmuseot #perniönmuseo #salonkaupunki #visitsalo #museokokoelmatesille #museoidenaarteet #yhteinenkulttuuriperintömme
Salon tarina Nro 5 – Ensimmäinen Salora-radio
Salora-nimen tarina alkaa vuoden 1936 lopulta ja radiotehdas Nordell & Koskisesta. Fjalar Nordell, toinen tehtaan omistajista, halusi keksiä seuraavalle radiomallille uudenlaisen nimen. Aiemmat mallit oli ristitty hatusta heittäen esimerkiksi Pekaksi, Voimaksi ja Tähdeksi, mutta tällä kertaa Nordell halusi antaa nimelle syvemmän merkityksen. Hänellä oli tapana käyttää muistikirjana tupakka-askiaan, johon hän nyt muotoilikin sanan Salora, koska Nordell & Koskinen toimi Salossa ja valmisti radioita. Nimi Salora yhdisti nämä kaksi faktaa. Myöhemmin eräänä iltana Fjalar Nordell vakuutti itsensä nimen erinomaisuudesta esittelemällä sen vielä kahvipöytäseurueelleen hänen ja vaimonsa Esterin kotona.
Näin nimi Salora otettiin käyttöön vuonna 1937, jolloin radiotehdas Nordell & Koskinen toi markkinoille paristokäyttöisen Salora PK -radion, jossa oli mm. kolme radioputkea sekä valaistu asemanimiasteikko. Pian tämän jälkeen yhtiö julkaisi sen sisarmallin, Salora VK:n, joka toimi verkkovirralla. Salora vakiintui osaksi tehtaan valmistamien radioiden nimiä ja vuonna 1945, samalla kun tehdas muutettiin osakeyhtiöksi, vaihdettiin senkin nimi Saloraksi.
Kuvassa on Salon elektroniikkamuseon näyttelyssä esillä oleva Salora PK -radio.
Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle!
Kuva: Vesa Aaltonen
@elektroniikkamuseo
#elektroniikkamuseo
#salontarina
#salonhistoriallinenmuseo
#salonmuseot
#salonkaupunki
#museokokoelmatesille
#museoidenaarteet
#yhteinenkulttuuriperintömme

Salon tarina Nro 5 – Ensimmäinen Salora-radio
Salora-nimen tarina alkaa vuoden 1936 lopulta ja radiotehdas Nordell & Koskisesta. Fjalar Nordell, toinen tehtaan omistajista, halusi keksiä seuraavalle radiomallille uudenlaisen nimen. Aiemmat mallit oli ristitty hatusta heittäen esimerkiksi Pekaksi, Voimaksi ja Tähdeksi, mutta tällä kertaa Nordell halusi antaa nimelle syvemmän merkityksen. Hänellä oli tapana käyttää muistikirjana tupakka-askiaan, johon hän nyt muotoilikin sanan Salora, koska Nordell & Koskinen toimi Salossa ja valmisti radioita. Nimi Salora yhdisti nämä kaksi faktaa. Myöhemmin eräänä iltana Fjalar Nordell vakuutti itsensä nimen erinomaisuudesta esittelemällä sen vielä kahvipöytäseurueelleen hänen ja vaimonsa Esterin kotona.
Näin nimi Salora otettiin käyttöön vuonna 1937, jolloin radiotehdas Nordell & Koskinen toi markkinoille paristokäyttöisen Salora PK -radion, jossa oli mm. kolme radioputkea sekä valaistu asemanimiasteikko. Pian tämän jälkeen yhtiö julkaisi sen sisarmallin, Salora VK:n, joka toimi verkkovirralla. Salora vakiintui osaksi tehtaan valmistamien radioiden nimiä ja vuonna 1945, samalla kun tehdas muutettiin osakeyhtiöksi, vaihdettiin senkin nimi Saloraksi.
Kuvassa on Salon elektroniikkamuseon näyttelyssä esillä oleva Salora PK -radio.
Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle!
Kuva: Vesa Aaltonen
@elektroniikkamuseo
#elektroniikkamuseo
#salontarina
#salonhistoriallinenmuseo
#salonmuseot
#salonkaupunki
#museokokoelmatesille
#museoidenaarteet
#yhteinenkulttuuriperintömme
Tässä maistiaisia siitä, miten näillä sivuilla julkaistavat Salon tarinat syntyvät. Valokuvaaja Marko Ikonen työnsä touhussa Perniön museolla.

Tässä maistiaisia siitä, miten näillä sivuilla julkaistavat Salon tarinat syntyvät. Valokuvaaja Marko Ikonen työnsä touhussa Perniön museolla.
Salon tarina Nro 4 – Kivikautiset kirveet
Salon alueen historia ulottuu vuosituhansien taakse aina kivikauden (n. 8000-1500 eaa.) varhaisimpiin vaiheisiin asti. Mannerjään väistyessä maamme yltä noin 10 000 vuotta sitten iso osa Salosta oli vielä merenpohjaa. Korkeimmat maastonkohdat muodostivat saaria ja maankohoamisen seurauksena hiljalleen laajenevaa rannikkoa, jotka tarjosivat ihmisille mahdollisuuden asettua uusille alueille.
Vanhimmat löydöt Salon alueelta ovat varhaisimman kivikauden aikaisia. Jo 1900-luvun alussa Kustaa Suomentähti (1860-1912) ja Kustaa Mäkirinne (1889-1975) keräsivät Suomusjärveltä suuren määrän kiviesineitä, jotka toimitettiin Helsinkiin Kansallismuseoon. Niiden perusteella maamme varhaisinta asutusvaihetta kutsuttiin pitkään Suomusjärven kulttuuriksi.
Salon historiallisen museon kokoelmissa on useita kivikauden eri ajanjaksoille ajoittuvia löytöjä eri puolilta nykyistä Salon kaupunkia. Kuvan vasemmanpuoleinen kivikirves on löytynyt v. 1903 Kirjolan Ylöstuvan nurmikolta. Keskimmäinen pieni, länsisuomalainen oikokirves on Angelniemen Torkkilan Isontalon mailta. Oikeanpuoleinen vaaleanharmaa, kauniisti hiottu kourutaltta on toimitettu Halikon museoon Viurilasta.
Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle!
Kuva: Marko Ikonen
#salontarina
#salonhistoriallinenmuseo
#salonmuseot
#salonkaupunki
#museokokoelmatesille
#museoidenaarteet
#yhteinenkulttuuriperintömme

Salon tarina Nro 4 – Kivikautiset kirveet
Salon alueen historia ulottuu vuosituhansien taakse aina kivikauden (n. 8000-1500 eaa.) varhaisimpiin vaiheisiin asti. Mannerjään väistyessä maamme yltä noin 10 000 vuotta sitten iso osa Salosta oli vielä merenpohjaa. Korkeimmat maastonkohdat muodostivat saaria ja maankohoamisen seurauksena hiljalleen laajenevaa rannikkoa, jotka tarjosivat ihmisille mahdollisuuden asettua uusille alueille.
Vanhimmat löydöt Salon alueelta ovat varhaisimman kivikauden aikaisia. Jo 1900-luvun alussa Kustaa Suomentähti (1860-1912) ja Kustaa Mäkirinne (1889-1975) keräsivät Suomusjärveltä suuren määrän kiviesineitä, jotka toimitettiin Helsinkiin Kansallismuseoon. Niiden perusteella maamme varhaisinta asutusvaihetta kutsuttiin pitkään Suomusjärven kulttuuriksi.
Salon historiallisen museon kokoelmissa on useita kivikauden eri ajanjaksoille ajoittuvia löytöjä eri puolilta nykyistä Salon kaupunkia. Kuvan vasemmanpuoleinen kivikirves on löytynyt v. 1903 Kirjolan Ylöstuvan nurmikolta. Keskimmäinen pieni, länsisuomalainen oikokirves on Angelniemen Torkkilan Isontalon mailta. Oikeanpuoleinen vaaleanharmaa, kauniisti hiottu kourutaltta on toimitettu Halikon museoon Viurilasta.
Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle!
Kuva: Marko Ikonen
#salontarina
#salonhistoriallinenmuseo
#salonmuseot
#salonkaupunki
#museokokoelmatesille
#museoidenaarteet
#yhteinenkulttuuriperintömme
Perniön museoon palautui Salon taidemuseon Truly Yours -näyttelyssä lainassa ollutta taidetta. Kuvissa kuvataiteilija Aurora Reinhardin teos Closeted ja valokuvataiteilija Niclas Wariuksen asetelmavalokuva. Talvikaudella Perniön museo on avoinna joka sunnuntai klo 12-16. Lämpimästi tervetuloa!
#salonpaikallismuseot #salonhistoriallinenmuseo #salonmuseot #perniönmuseo #salonkaupunki #visitsalo #aurorareinhard #niclaswarius

Perniön museoon palautui Salon taidemuseon Truly Yours -näyttelyssä lainassa ollutta taidetta. Kuvissa kuvataiteilija Aurora Reinhardin teos Closeted ja valokuvataiteilija Niclas Wariuksen asetelmavalokuva. Talvikaudella Perniön museo on avoinna joka sunnuntai klo 12-16. Lämpimästi tervetuloa!
#salonpaikallismuseot #salonhistoriallinenmuseo #salonmuseot #perniönmuseo #salonkaupunki #visitsalo #aurorareinhard #niclaswarius
Salon tarina Nro 3 – Halikon piirimielisairaalan hoitajan avain
1800-luvun lopulla maassamme huolestuttiin yleisesti ”houruinhoidon” huonosta tilasta. Turun ja Porin läänin kuvernööri teki senaatille ehdotuksen Märyn ja Uudenkaupungin reservikasarmien muuttamisesta heikkomielisten parantoloiksi.
Halikossa piirimielisairaala aloitti toimintansa tammikuussa 1926. Sen perustajana oli yhteensä 30 kuntaa Salon seudulta ja eri puolilta eteläistä Suomea aina Kymenlaaksoa myöten. Sairaala säilyi käytössä vuoteen 2024 asti, jolloin viimeiset potilaat siirrettiin pois Märynummelta ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päätti luopua rakennuksista.
Salon historiallisen museon kokoelmissa säilytetään Halikon piirimielisairaalassa hoitajien käytössä ollutta kolmihaaraista avainta. Avaimen yhdellä päällä lukittiin ovet, toisella ikkunat ja kolmannella vesihanat. Vesihanoja jouduttiin pitämään suljettuina potilasturvallisuuden vuoksi. Potilaiden liiallinen veden juominen saattoi johtaa elimistön neste- ja suolatasapainon häiriintymiseen, mikä oli pahimmillaan hengenvaarallinen tila.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri lahjoitti tänä talvena Salon historialliselle museolle Halikon sairaalan esinekokoelman. Halikon piirimielisairaalassa käytetty hoitajan avain on osa kokoelmasiirtoa.
Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle!
Kuva: Marko Ikonen
#salontarina
#salonhistoriallinenmuseo
#salonmuseot
#halikonmuseo
#salonkaupunki
#museokokoelmatesille
#museoidenaarteet
#yhteinenkulttuuriperintömme

Salon tarina Nro 3 – Halikon piirimielisairaalan hoitajan avain
1800-luvun lopulla maassamme huolestuttiin yleisesti ”houruinhoidon” huonosta tilasta. Turun ja Porin läänin kuvernööri teki senaatille ehdotuksen Märyn ja Uudenkaupungin reservikasarmien muuttamisesta heikkomielisten parantoloiksi.
Halikossa piirimielisairaala aloitti toimintansa tammikuussa 1926. Sen perustajana oli yhteensä 30 kuntaa Salon seudulta ja eri puolilta eteläistä Suomea aina Kymenlaaksoa myöten. Sairaala säilyi käytössä vuoteen 2024 asti, jolloin viimeiset potilaat siirrettiin pois Märynummelta ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päätti luopua rakennuksista.
Salon historiallisen museon kokoelmissa säilytetään Halikon piirimielisairaalassa hoitajien käytössä ollutta kolmihaaraista avainta. Avaimen yhdellä päällä lukittiin ovet, toisella ikkunat ja kolmannella vesihanat. Vesihanoja jouduttiin pitämään suljettuina potilasturvallisuuden vuoksi. Potilaiden liiallinen veden juominen saattoi johtaa elimistön neste- ja suolatasapainon häiriintymiseen, mikä oli pahimmillaan hengenvaarallinen tila.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri lahjoitti tänä talvena Salon historialliselle museolle Halikon sairaalan esinekokoelman. Halikon piirimielisairaalassa käytetty hoitajan avain on osa kokoelmasiirtoa.
Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle!
Kuva: Marko Ikonen
#salontarina
#salonhistoriallinenmuseo
#salonmuseot
#halikonmuseo
#salonkaupunki
#museokokoelmatesille
#museoidenaarteet
#yhteinenkulttuuriperintömme
Salon historiallisen museon kohteet tekivät viime vuonna uuden kävijäennätyksen, 19774 kävijää. Paikallismuseoissa kirjattiin 15051 käyntiä ja Elektroniikkamuseossa 4723 käyntiä.
Onnistumisia koettiin laajalla rintamalla. Kävijäennätyksiä tehtiin Halikon museossa, Trömperin kestikievarissa ja Elektroniikkamuseossa. Erityisesti tapahtumat vetivät väkeä museoihin. Kiitokset ja kumarrukset hyvästä vuodesta!
Kesäisessä kuvassa ollaan Meritalon museon Hannan päivillä.

Salon historiallisen museon kohteet tekivät viime vuonna uuden kävijäennätyksen, 19774 kävijää. Paikallismuseoissa kirjattiin 15051 käyntiä ja Elektroniikkamuseossa 4723 käyntiä.
Onnistumisia koettiin laajalla rintamalla. Kävijäennätyksiä tehtiin Halikon museossa, Trömperin kestikievarissa ja Elektroniikkamuseossa. Erityisesti tapahtumat vetivät väkeä museoihin. Kiitokset ja kumarrukset hyvästä vuodesta!
Kesäisessä kuvassa ollaan Meritalon museon Hannan päivillä.