Salon historiallisen museon kohteita ovat Elektroniikkamuseo, Halikon, Perniön ja Meritalon museot, Kiikalan ja Suomusjärven kotiseutumuseot, Kreivinmäen ulkomuseo sekä Trömperin kestikievari.
Historiallisissa paikallismuseoissa on esillä Salon alueen kulttuuriperintöön ja historiaan liittyviä esineitä. Elektroniikkamuseo puolestaan esittelee salolaista elektroniikkateollisuutta radioista älypuhelimiin.
Aukioloajat
Elektroniikkamuseo on avoinna ympäri vuoden.
Perniön Museo on avoinna ympäri vuoden (talvikaudella sunnuntaisin).
Muut paikallismuseomme ovat avoinna kesäkaudella sekä lomien ja tapahtumien yhteydessä.
Katso tarkemmat aukioloajat museokohteidemme sivuilta.
Pääsymaksut
Elektroniikkamuseon pääsymaksut löydät museon sivuilta. Maksuvälineenä museossa käy Museokortti, Epassi, SmartumPay sekä Smartum liikunta- ja kulttuuriseteli.
Kaikkiin paikallismuseokohteisiimme on aina vapaa pääsy.
@salonpaikallismuseot
Salon tarina nro 28 – Viimeinen Salossa valmistettu televisiomalli
Salora Oy ja sen Salossa toiminut televisiotehdas olivat Nokian omistuksessa vuoteen 1992. Nokian televisiotuotannon loppuvaiheessa yritys aikoi keskittää tuotantoaan Turkuun Finlux Oy:n tehtaalle, jonka se myöskin omisti. Tämän jälkeen Turun tehtaalla valmistettaisiin sekä Nokia-, Salora-, Asa- että Finlux-merkkiset televisiot.
Vuonna 1992 tuotannossa ollut Nokia 9291 Cinescreen, oli viimeinen Salossa valmistettu televisiomalli. Sen jälkeen tehtaan koko televisiotuotanto siirrettiin Turkuun Finluxin tiloihin.
Yksi vihoviimeisessä vuorossa töissä olleista työntekijöistä kuvaili tuotannon loppumisen hetkeä näin:
”Viimine televisio tuli, yks meijän tytöist teki ruusun superloneist ja viimine televisio tuli sielt kentäst yksinäs koko ajan ja siihen loppus.”
Turussakin toiminta ajettiin alas usean yrityskaupan ja kahden konkurssin jälkeen vuonna 2005, mikä samalla päätti televisioiden valmistuksen koko Suomessa.
Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle!
Teksti: Tomi Metsälä, Salon historiallinen museo
Kuva: Marko Ikonen
@salonelektroniikkamuseo @nokia @nokiafinland #televisiotuotanto #tekniikanhistoria #salora #finlux

@elektroniikkamuseo
Tänään vietetään GSM-puheluiden syntymäpäivää!
Heinäkuun 1. päivänä vuonna 1991 soitettiin maailman ensimmäinen matkapuhelu GSM-verkossa. Lyhenne GSM muodostuu sanoista Global System for Mobile Communications. Se on toisen sukupolven digitaalinen matkapuhelinverkko, joka tuli myöhemmin maailmanlaajuisesti korvaamaan kymmenen vuotta aikaisemmin käyttöön otetun ensimmäisen sukupolven verkon eli NMT:n (Nordic Mobile Telephony).
GSM-aikojen 2G:stä on kehitys tuonut meidät nyt nykyiseen 5G-verkkojen maailmaan. GSM-verkkoja on jo poistettu käytöstä eri puolilla maapalloa, mutta Suomen verkko tulee toimimaan ainakin vuoteen 2029 asti, toisin kuin GSM:n jälkeen käyttöön otettu ja nyt jo suljettu 3G-verkko.
Historian ensimmäisen GSM-puhelun suoritti Radiolinjan verkossa Nokian insinööri Pekka Lonka, joka soitti Espoosta Nokian 6050 -autopuhelimella Nokian Salon yksikköön. ”Langan” toisessa päässä jutteli sihteerinä työskennellyt Marjo Jousinen. Keskustelun tarkoituksena oli testata yhteyden toimivuus seuraavaa puhelua varten, kun Suomen Pankin johtaja Harri Holkeri soittaisi Tampereelle apulaiskaupunginjohtaja Kaarina Suoniolle. Holkerinkin puhelu onnistui ja sitä mainostettiinkin sen jälkeen virallisesti maailman ensimmäisenä GSM-puheluna.
#Elektroniikkamuseo #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #SalonKaupunki #VisitSalo #Nokia #NokiaPhone #NokiaMobile
