Tervetuloa museoon!

Salon tarina Nro 37 – Kun Nokia tuli kaupunkiin

Nokia Oyj oli 1970-luvulla monialayritys, jonka yhtenä haarana toimi radiopuhelinyksikkö. Vuosikymmenen puolivälissä sen toiminta oli pahasti tappiollista, toisin kuin Saloran vastaavan osaston, jonka kehittämien tuotteiden ansiosta salolainen radiopuhelintehdas hallitsi Pohjoismaiden autopuhelinmarkkinoita. Salora ja Nokia totesivat radiopuhelinyksikköjensä mahdollisen yhteistyön hyödyntävän molempia osapuolia, joten vuoden 1975 aikana sovittiin sen aloittamisesta tuotteiden ja tietojen vaihdon muodossa sekä viennin, kotimarkkinoiden, tuotannon ja tuotekehityksen alueilla. Saloran vahvuus oli käyttäjälaitteiden valmistus, kun taas Nokialla oli annettavaa radiopuhelimiin liittyvien järjestelmien kehittämisen puolella. Liitto vahvistettiin neljä vuotta myöhemmin, kun Salora ja Nokia perustivat matkapuhelimien valmistukseen keskittyvän yhteisyrityksensä, Mobira Oy:n.

Uuden yrityksen pääkonttorin sijoituspaikaksi Nokia ajoi pääkaupunkiseutua, missä sillä oli ennestään muitakin toimintoja. Saloran radiopuhelinyksikön päällikkö Jorma Nieminen kuitenkin vakuutti Salon olevan paras vaihtoehto, joten Mobira Oy:n päätoiminnot sijoitettiin näin Saloran tehtaiden välittömään läheisyyteen. Nokian Oulun radiopuhelinyksikön toiminta siirrettiin uuden yrityksen alle. Kuten Nieminen oli ennustanut, firma lähti Salossa nousuun ja loi pohjan Nokian tulevien vuosikymmenten menestykselle matkapuhelinteollisuudessa.

Mobira Oy:n ensimmäinen matkapuhelintuote ilmestyi vuonna 1982, kun se toi markkinoille Mobira Senator -autoradiopuhelimen. Se oli yksi ensimmäisistä kannettavista NMT 450 -verkossa toimineista matkapuhelimista. Laite painoi 9,8 kiloa ja maksoi 20 000 markkaa. Salon elektroniikkamuseon näyttelyssä on kaikelle kansalle esillä malli Mobira MD25 Senator Combi, jossa mukana ovat sekä auto- että matkapuhelimen ominaisuudet.

Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään.

Kuva: Vesa Aaltonen

#salonhistoriallinenmuseo #salonmuseot #visitsalo #salonkaupunki #elektroniikkamuseo #mobira #matkapuhelin #mobilephone ...

Salon tarina nro 46 – Kotitietokone Salosta

Kotitietokoneiden markkinat kasvoivat 1980-luvun alussa myös Suomessa. Yleisimmin tietokone liitettiin kodin televisioon, joka toimi näin sen näyttöpäätteenä. Saloralla oli televisiomarkkinoilla jo vakiintunut ja laaja jälleenmyyntiketju, joten yritys uskoi sen vuoksi saavansa jalkansa myös kotitietokoneiden markkinoiden oven väliin. Omaa mikrotietokonetuotantoa Saloralla ei ollut, joten se turvautui OEM-tuotteistamiseen: syksyllä 1983 markkinoille tuotu Salora Fellow perustui hongkongilaisen Video Technology Laser -valmistajan aiempaan VTech Laser 200 -malliin. Vuosikymmenen alusta alkaen kauko-idässä valmistetuilla OEM-tuotteilla oli korvattu myös Saloran omaa äänentoistolaite- ja videonauhurituotantoa.

Salora Fellow -tietokonetta markkinoitiin sopivana ensimmäisenä kotimikrona aloittelijalle ja harrastajalle. Keskusyksikkö ja näppäimistö olivat yhdessä kotelossa. Oheislaitteisiin kuuluivat C-kasettinauhuri tiedon tallentamiseen ja lataamiseen, neliväritulostin sekä peliohjain, joita koneeseen pystyi liittämään kerralla kaksi. Laite jäi yhden joulun ihmeeksi saavuttaen muutaman tuhannen kappaleen myynnin vuonna 1983.

Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle!

📸: @marko_ikonen_photography

#Elektroniikkamuseo #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #SalonKaupunki #VisitSalo #Salora #SaloraFellow #Tietokone #Kotitietokone #Computer #HomeComputer ...