Hyppää sisältöön
Hae Salon sivustoilta

Tervetuloa museoon!

Salon historiallisen museon kohteita ovat Elektroniikkamuseo, Halikon, Perniön ja Meritalon museot, Kiikalan ja Suomusjärven kotiseutumuseot, Kreivinmäen ulkomuseo sekä Trömperin kestikievari.

Historiallisissa paikallismuseoissa on esillä Salon alueen kulttuuriperintöön ja historiaan liittyviä esineitä. Elektroniikkamuseo puolestaan esittelee salolaista elektroniikkateollisuutta radioista älypuhelimiin.

Elektroniikkamuseo Astrum-keskuksen Syksyn startissa
La 20.9.2025 klo 11:00 - 16:00
Elektroniikkamuseossa ilmainen sisäänpääsy ja tietovisa.
Elektroniikkamuseon maksuton museoperjantai
Pe 3.10.2025 klo 11:00 - 17:00
Ilmainen sisäänpääsy elektroniikkamuseoon
Syysloman robottikuvataidetyöpajat elektroniikkamuseolla
Ti 14.10.2025 klo 10:00 - 13:30
Robottikuvataidetyöpajassa kootaan hahmoja kuumaliimalla.
Syysloman elektroniikkatyöpaja elektroniikkamuseolla
Ke 15.10.2025 klo 10:00 - 12:00
Pajassa juotetaan komponentteja piirilevylle.
Elektroniikkamuseon maksuton museoperjantai
Pe 7.11.2025 klo 11:00 - 17:00
Ilmainen sisäänpääsy elektroniikkamuseoon
Elektroniikkamuseon maksuton museoperjantai
Pe 5.12.2025 klo 11:00 - 17:00
Ilmainen sisäänpääsy elektroniikkamuseoon
Tiedotteet
Minimaailmat ihastuttavat jälleen Salon keskustassa!
11.3.2025
Suosittu Minimaailmannäyttely toteutetaan tänä vuonna jo viidennen kerran ja se on esillä 12.3. – 2.4.2025. Minimaailmojen kiertelyä varten on tehty opaskartta ja näyttelyn voi kiertää sopivana ajankohtana omaan tahtiin. Opaskartta löytyy Lastenkulttuurin maaliskuun nettisivuilta sekä kulttuuripalveluiden sosiaalisen median kanavilta Instagramissa ja Facebookissa. Karttoja on myös jaossa pääkirjastolla. Minimaailmannäyttelyyn oli avoin ilmoittautuminen Lastenkulttuurin maaliskuun ohjelmahaun yhteydessä. […]
Tiedotteet
Perniön museon vaihtuva näyttely vuosille 2025–2027 on julkaistu – kokonaisuuden toteuttaa kuvataiteilija Tatu Gustafsson!
7.2.2025
Teijossa asuva kuvataiteilija Tatu Gustafsson on syntyjään perniöläinen. Kesäkuussa 2025 avautuva näyttely PERNIÖ koostuu arkisista esineistä toteutetuista asetelmista. Paikallisilta lainattuja ja museon kokoelmista koottuja esineitä yhdistää yhteys Perniöön ja perniöläisiin. Seudun historiasta ammentavan näyttelyn teemat punoutuvat säilyvyyteen ja muutokseen, sekä ihmisen suhteeseen esineitä ja muita ihmisiä kohtaan. Mitä tallennetaan, mikä häviää? Millaisia tarinoita yhteisön historiasta […]

Aukioloajat

Elektroniikkamuseo on avoinna ympäri vuoden.

Perniön Museo on avoinna ympäri vuoden (talvikaudella sunnuntaisin).

Muut paikallismuseomme ovat avoinna kesäkaudella sekä lomien ja tapahtumien yhteydessä.

Katso tarkemmat aukioloajat museokohteidemme sivuilta.

Pääsymaksut

Elektroniikkamuseon pääsymaksut löydät museon sivuilta. Maksuvälineenä museossa käy Museokortti, Epassi, SmartumPay sekä Smartum liikunta- ja kulttuuriseteli.

Kaikkiin paikallismuseokohteisiimme on aina vapaa pääsy.

@salonpaikallismuseot

salonpaikallismuseot

14 158

Salon tarina Nro 37 – Kun Nokia tuli kaupunkiin

Nokia Oyj oli 1970-luvulla monialayritys, jonka yhtenä haarana toimi radiopuhelinyksikkö. Vuosikymmenen puolivälissä sen toiminta oli pahasti tappiollista, toisin kuin Saloran vastaavan osaston, jonka kehittämien tuotteiden ansiosta salolainen radiopuhelintehdas hallitsi Pohjoismaiden autopuhelinmarkkinoita. Salora ja Nokia totesivat radiopuhelinyksikköjensä mahdollisen yhteistyön hyödyntävän molempia osapuolia, joten vuoden 1975 aikana sovittiin sen aloittamisesta tuotteiden ja tietojen vaihdon muodossa sekä viennin, kotimarkkinoiden, tuotannon ja tuotekehityksen alueilla. Saloran vahvuus oli käyttäjälaitteiden valmistus, kun taas Nokialla oli annettavaa radiopuhelimiin liittyvien järjestelmien kehittämisen puolella. Liitto vahvistettiin neljä vuotta myöhemmin, kun Salora ja Nokia perustivat matkapuhelimien valmistukseen keskittyvän yhteisyrityksensä, Mobira Oy:n.

Uuden yrityksen pääkonttorin sijoituspaikaksi Nokia ajoi pääkaupunkiseutua, missä sillä oli ennestään muitakin toimintoja. Saloran radiopuhelinyksikön päällikkö Jorma Nieminen kuitenkin vakuutti Salon olevan paras vaihtoehto, joten Mobira Oy:n päätoiminnot sijoitettiin näin Saloran tehtaiden välittömään läheisyyteen. Nokian Oulun radiopuhelinyksikön toiminta siirrettiin uuden yrityksen alle. Kuten Nieminen oli ennustanut, firma lähti Salossa nousuun ja loi pohjan Nokian tulevien vuosikymmenten menestykselle matkapuhelinteollisuudessa.

Mobira Oy:n ensimmäinen matkapuhelintuote ilmestyi vuonna 1982, kun se toi markkinoille Mobira Senator -autoradiopuhelimen. Se oli yksi ensimmäisistä kannettavista NMT 450 -verkossa toimineista matkapuhelimista. Laite painoi 9,8 kiloa ja maksoi 20 000 markkaa. Salon elektroniikkamuseon näyttelyssä on kaikelle kansalle esillä malli Mobira MD25 Senator Combi, jossa mukana ovat sekä auto- että matkapuhelimen ominaisuudet.

Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään.

Kuva: Vesa Aaltonen

#salonhistoriallinenmuseo #salonmuseot #visitsalo #salonkaupunki #elektroniikkamuseo #mobira #matkapuhelin #mobilephone

5 0
Open post by salonpaikallismuseot with ID 18079036891973711
Salon tarina Nro 37 – Kun Nokia tuli kaupunkiin Nokia Oyj oli 1970-luvulla monialayritys, jonka yhtenä haarana toimi radiopuhelinyksikkö. Vuosikymmenen puolivälissä sen toiminta oli pahasti tappiollista, toisin kuin Saloran vastaavan osaston, jonka kehittämien tuotteiden ansiosta salolainen radiopuhelintehdas hallitsi Pohjoismaiden autopuhelinmarkkinoita. Salora ja Nokia totesivat radiopuhelinyksikköjensä mahdollisen yhteistyön hyödyntävän molempia osapuolia, joten vuoden 1975 aikana sovittiin sen aloittamisesta tuotteiden ja tietojen vaihdon muodossa sekä viennin, kotimarkkinoiden, tuotannon ja tuotekehityksen alueilla. Saloran vahvuus oli käyttäjälaitteiden valmistus, kun taas Nokialla oli annettavaa radiopuhelimiin liittyvien järjestelmien kehittämisen puolella. Liitto vahvistettiin neljä vuotta myöhemmin, kun Salora ja Nokia perustivat matkapuhelimien valmistukseen keskittyvän yhteisyrityksensä, Mobira Oy:n. Uuden yrityksen pääkonttorin sijoituspaikaksi Nokia ajoi pääkaupunkiseutua, missä sillä oli ennestään muitakin toimintoja. Saloran radiopuhelinyksikön päällikkö Jorma Nieminen kuitenkin vakuutti Salon olevan paras vaihtoehto, joten Mobira Oy:n päätoiminnot sijoitettiin näin Saloran tehtaiden välittömään läheisyyteen. Nokian Oulun radiopuhelinyksikön toiminta siirrettiin uuden yrityksen alle. Kuten Nieminen oli ennustanut, firma lähti Salossa nousuun ja loi pohjan Nokian tulevien vuosikymmenten menestykselle matkapuhelinteollisuudessa. Mobira Oy:n ensimmäinen matkapuhelintuote ilmestyi vuonna 1982, kun se toi markkinoille Mobira Senator -autoradiopuhelimen. Se oli yksi ensimmäisistä kannettavista NMT 450 -verkossa toimineista matkapuhelimista. Laite painoi 9,8 kiloa ja maksoi 20 000 markkaa. Salon elektroniikkamuseon näyttelyssä on kaikelle kansalle esillä malli Mobira MD25 Senator Combi, jossa mukana ovat sekä auto- että matkapuhelimen ominaisuudet. Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Kuva: Vesa Aaltonen #salonhistoriallinenmuseo #salonmuseot #visitsalo #salonkaupunki #elektroniikkamuseo #mobira #matkapuhelin #mobilephone

...

5 0
This error message is only visible to WordPress admins
There has been a problem with your Instagram Feed.

@elektroniikkamuseo

Salon tarina Nro 37 – Kun Nokia tuli kaupunkiin

Nokia Oyj oli 1970-luvulla monialayritys, jonka yhtenä haarana toimi radiopuhelinyksikkö. Vuosikymmenen puolivälissä sen toiminta oli pahasti tappiollista, toisin kuin Saloran vastaavan osaston, jonka kehittämien tuotteiden ansiosta salolainen radiopuhelintehdas hallitsi Pohjoismaiden autopuhelinmarkkinoita. Salora ja Nokia totesivat radiopuhelinyksikköjensä mahdollisen yhteistyön hyödyntävän molempia osapuolia, joten vuoden 1975 aikana sovittiin sen aloittamisesta tuotteiden ja tietojen vaihdon muodossa sekä viennin, kotimarkkinoiden, tuotannon ja tuotekehityksen alueilla. Saloran vahvuus oli käyttäjälaitteiden valmistus, kun taas Nokialla oli annettavaa radiopuhelimiin liittyvien järjestelmien kehittämisen puolella. Liitto vahvistettiin neljä vuotta myöhemmin, kun Salora ja Nokia perustivat matkapuhelimien valmistukseen keskittyvän yhteisyrityksensä, Mobira Oy:n.

Uuden yrityksen pääkonttorin sijoituspaikaksi Nokia ajoi pääkaupunkiseutua, missä sillä oli ennestään muitakin toimintoja. Saloran radiopuhelinyksikön päällikkö Jorma Nieminen kuitenkin vakuutti Salon olevan paras vaihtoehto, joten Mobira Oy:n päätoiminnot sijoitettiin näin Saloran tehtaiden välittömään läheisyyteen. Nokian Oulun radiopuhelinyksikön toiminta siirrettiin uuden yrityksen alle. Kuten Nieminen oli ennustanut, firma lähti Salossa nousuun ja loi pohjan Nokian tulevien vuosikymmenten menestykselle matkapuhelinteollisuudessa.

Mobira Oy:n ensimmäinen matkapuhelintuote ilmestyi vuonna 1982, kun se toi markkinoille Mobira Senator -autoradiopuhelimen. Se oli yksi ensimmäisistä kannettavista NMT 450 -verkossa toimineista matkapuhelimista. Laite painoi 9,8 kiloa ja maksoi 20 000 markkaa. Salon elektroniikkamuseon näyttelyssä on kaikelle kansalle esillä malli Mobira MD25 Senator Combi, jossa mukana ovat sekä auto- että matkapuhelimen ominaisuudet.

Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään.

📸: Vesa Aaltonen

#Elektroniikkamuseo #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #SalonKaupunki #Mobira #Matkapuhelin #MobilePhone

16 0
Open post by elektroniikkamuseo with ID 18012205868788921
Salon tarina Nro 37 – Kun Nokia tuli kaupunkiin Nokia Oyj oli 1970-luvulla monialayritys, jonka yhtenä haarana toimi radiopuhelinyksikkö. Vuosikymmenen puolivälissä sen toiminta oli pahasti tappiollista, toisin kuin Saloran vastaavan osaston, jonka kehittämien tuotteiden ansiosta salolainen radiopuhelintehdas hallitsi Pohjoismaiden autopuhelinmarkkinoita. Salora ja Nokia totesivat radiopuhelinyksikköjensä mahdollisen yhteistyön hyödyntävän molempia osapuolia, joten vuoden 1975 aikana sovittiin sen aloittamisesta tuotteiden ja tietojen vaihdon muodossa sekä viennin, kotimarkkinoiden, tuotannon ja tuotekehityksen alueilla. Saloran vahvuus oli käyttäjälaitteiden valmistus, kun taas Nokialla oli annettavaa radiopuhelimiin liittyvien järjestelmien kehittämisen puolella. Liitto vahvistettiin neljä vuotta myöhemmin, kun Salora ja Nokia perustivat matkapuhelimien valmistukseen keskittyvän yhteisyrityksensä, Mobira Oy:n. Uuden yrityksen pääkonttorin sijoituspaikaksi Nokia ajoi pääkaupunkiseutua, missä sillä oli ennestään muitakin toimintoja. Saloran radiopuhelinyksikön päällikkö Jorma Nieminen kuitenkin vakuutti Salon olevan paras vaihtoehto, joten Mobira Oy:n päätoiminnot sijoitettiin näin Saloran tehtaiden välittömään läheisyyteen. Nokian Oulun radiopuhelinyksikön toiminta siirrettiin uuden yrityksen alle. Kuten Nieminen oli ennustanut, firma lähti Salossa nousuun ja loi pohjan Nokian tulevien vuosikymmenten menestykselle matkapuhelinteollisuudessa. Mobira Oy:n ensimmäinen matkapuhelintuote ilmestyi vuonna 1982, kun se toi markkinoille Mobira Senator -autoradiopuhelimen. Se oli yksi ensimmäisistä kannettavista NMT 450 -verkossa toimineista matkapuhelimista. Laite painoi 9,8 kiloa ja maksoi 20 000 markkaa. Salon elektroniikkamuseon näyttelyssä on kaikelle kansalle esillä malli Mobira MD25 Senator Combi, jossa mukana ovat sekä auto- että matkapuhelimen ominaisuudet. Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. 📸: Vesa Aaltonen #Elektroniikkamuseo #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #SalonKaupunki #Mobira #Matkapuhelin #MobilePhone

...

16 0
This error message is only visible to WordPress admins
There has been a problem with your Instagram Feed.

Päivitetty 20.5.2025