Hyppää sisältöön

Halikon museo

Tervetuloa aikamatkalle Halikon historiaan

Kirkkorinne 7, 24800 Halikko

Avoinna 3.6.-8.8.torstaista sunnuntaihin klo 11-17 sekä Varsinais-Suomen museopäivänä 29.8.klo 11-17

Halikon museo kartalla

Halikon kirkon tuntumassa seisoo jykevä viljamakasiini. Vuonna 1849 valmistunut makasiini oli aikalaisilleen kuin pankki: sinne vietiin viljaa säilöön – ja säilössä se pysyikin rakennuksen kolme metriä leveiden kiviseinien suojissa. Katovuosina makasiinista sai lainata viljaa korkoa vastaan. Rakennus otettiin museokäyttöön vuonna 1955.

Ulkoapäin ei arvaisikaan, miten paljon kaikkea vanhaan viljamakasiinin mahtuu. Sisälle kätkeytyy kokonainen kolmikerroksinen museo, jossa pääsee kattavasti tutustumaan Halikon historiaan. Ensimmäisessä kerroksessä kävijä voi perehtyä maanviljelykseen ja naisten tekemiin maatalon töihin. Samalla pääsee kurkistamaan, miltä puusepän, suutarin ja räätälin verstaissa näytti sata vuotta sitten.

Toisessa kerroksessa on esillä Halikon piirimielisairaalan historiasta kertova näyttely “Piipun juurella – Halikon piirimielisairaalan elämää”. Näyttelyssä kerrotaan Märyllä sijaitsevan sairaalan elämästä hoitohenkilökunnan, potilaiden ja rakennuksen historian kautta.Lue lisää piirimielisairaalan historiasta

Museon kolmannessa kerroksessa on kouluosasto, rahakokoelma sekä asekokoelma, johon lukeutuu kreivi C.G. Armfeltin lahjoittamat komeat miekat ja sapelit.

Halikon museo on osa valtakunnallisesti merkittävää Halikon kirkonseudun rakennettua kulttuuriympäristöä.

Tiedustelut:

Anna Väänänen
museoamanuenssi
p. (02) 778 4883

Jäästä, tähdistä ja akkunoista

 

Uuden vuoden kunniaksi alamme julkaisemaan kerran kuussa paikallisten yhteistyötahojen tarinoita ja muisteloita kiinnostavista henkilöistä, esineistä ja ilmiöistä. Rikala-seuran puheenjohtaja Miika Rosendahl kertoo Halikon museon päätyseinällä olevasta tähti-ikkunasta

Vielä seitsemänkymmentä vuotta sitten Halikon kirkonkylän elämän keskipisteen saattoi sijoittaa kunnanhuoneen, lainajyvästön, sähköyhtiön talon ja Löökreenin eteen muodostuvalle aukiolle. Kunnanhuone tunnetaan nykyisin Franssintalona, lainajyvästö kotiseutumuseona ja sähköyhtiön talo Rysänä. Löökreeni on edelleen sama.
Jokin vuosi sitten aukio sai nimekseen Ainon aukio Löökreeniä 1930-luvulta asti kuolemaansa saakka asuttaneen kotiseutuvaikuttajan lehtori Aino Nummilan mukaan.
Löökreenin akkunat olivat vanhaan tapaan kaksilasiset. Kovilla pakkasilla varsinkin keittiön ikkunalasin sisäpuolelle tahtoi syntyä toinen toistaan kauniimpia jäätähtiä ja muita kuvioita huolimatta karmin väliin laitetusta tulitikkuaskista. Askin kosteutta tasaavalla vaikutuksella oli rajansa.

Jäätähdet kuuluivat asiaan, mutta yksi akkunasta näkyvä tähti ärsytti kerta toisensa jälkeen Nummilan Ainoa. Muistan hänen aika ajoin maininneen asiasta. Halikon museon remontin yhteydessä oli uusittu akkunoiden puuosia, myös ylinnä olevan pyöreän akkunan tähtikuvio. Aino oli parhaansa mukaan yrittänyt selittää millainen tähti akkunanpokaan pitäisi tehdä, mutta äidinkielen lehtorin ilmaisukyvylläkin oli ollut rajansa. Vääränlainenhan pokasta tuli. Kuvio oli kuin joulupipari tai kuusen tähti, vain viisi sakaraa!

Viimeisimmän korjauksen yhteydessä museoon saatiin vihdoin alkuperäisen mallin mukainen akkuna. Nyt museon julkisivua koristaa kuudesta suunnikkaasta muodostuva kuusisakarainen tähtikuvio, joka on kuin lumihiutale.

Teksti ja kuva: Miika Rosendahl
Rikala-seura ry