Hyppää sisältöön

Trömperin kestikievari

1800-luvun tunnelmaa Trömperin kestikievarissa

Vanha Turuntie 1326, 25240 Hajala

Avoinna 16.6.-8.8 keskiviikosta sunnuntaihin klo 11-17 sekä Varsinais-Suomen museopäivänä 29.8 klo 11-17

Juhannuspäivänä 26.6. kestikievari on suljettu

Museoon on ilmainen sisäänpääsy.

Museossa toimii kahvila museon aukioloaikoina. Kahvilaan saa yhteyden puhelimitse 044 9206465.

Trömperin kestikievari kartalla

Idyllinen pihapiiri toivottaa tulijan tervetulleeksi Trömperin kestikievariin. Halikon Hajalassa sijaitseva rakennus oli alun perin pappilan torppa, ja sen vanhin osa on 1700-luvulta. Tarinoiden mukaan kreivit ja kuninkaalliset kävivät aikoinaan Fredrik Strömbergin perustamassa kestikievarissa metsästys- ja ravustusretkillään. Lue lisää Trömprin historiasta

Tunnelmallisessa tuvassa räsymatot koristavat lattioita ja ruisleivät roikkuvat kattovartaissa. Trömperin kestikievari on paritupatyyppinen. Siinä on tupa, porstua-kamari, pakaritupa ja sali eli nykyinen kahvikamari. Pihamaata rajaa perinteiseen tapaan tehty riukuaita.

Trömperin kestikievari on suojeltu rakennusperintölain nojalla.

Tiedustelut:

Anna Väänänen
museoamanuenssi
p. (02) 778 4883

Trömperin kesä

Trömperin kesätapahtumat 2021

Su 20.6. Avoimet puutarhat. Trömperin museopiha Idyllinen pihapiiri maatiaisperennoineen toivottaa tulijan tervetulleeksi museoalueelle. Talon mielenkiintoinen historia alkaa 1700-luvulta ja tämä näkyy myös ympäröivässä kasvillisuudessa, erikoisuutena mm. tummatulikukka.

Su 11.7. Trömperi-päivä. Kotiseutupäivä koko perheelle. Ohjelmallinen osuus alkaa klo 11-14 kansanlaulukirkolla, jonka jälkeen on muuta ohjelmaa.Trömperi-päivä on osa Hajalan kylän yhteistä juhlapäivää.

Ke-su 21.-25.7. Huoneentaulut-näyttely museon kahvilassa. Esillä vanhoja kuvin ja säkein koristeltuja kirjailtuja tekstiilitauluja.

La 7.8. Kansallinen mustikkapiirakkapäivä & tuottajatori.
Museon pihalla järjestetään REKO- henkinen myyntitapahtuma. Myyntipaikka on lähiseudun tuottajille ja harrasteviljelijöille ilmainen, mutta vaatii ennakkoon ilmoittautumisen (tromperinkestikievari@gmail.com).

Tapahtumien vastuullinen järjestäjä
Rikala-seura / Miika Rosendahl puh 044 745390

Keltainen korkea kukkiva kasvi harmaata hirsiseinää vasten.

Tummatulikukka (Verbascum nigrumon) muinaistulokas, joka on seurannut maatamme asuttaneita uudisasukkaita ehkä jo rautakaudella.

Huoneentaulut:

Herrasväen harrastuksesta koko kansan käsityöksi

Huoneentaulut tulivat muotiin Suomessa suunnilleen 1920-luvulla ja suosio jatkui koko 30-luvun. Huoneentaulumuoti, kuten moni muukin asia tuli Suomeen Ruotsista. Aluksi se levisi Suomen ruotsinkielisten alueiden herrasväen keskuudessa, mutta vähitellen myös suomenkielinen rahvas innostui ompelutyöstä. Huoneentauluihin kirjailtiin tekstejä ja monesti ne myös koristeltiin kuvin. Uskonnolliset aiheet olivat suosittuja, sillä kirjontaa pidettiin pitkään herrasväen turhuutena.

Tekstin sommittelu tuotti usein tekijälleen vaikeuksia: lause saattoi olla vinossa ja joskus jokin kirjaimista oli väärinpäin tai puuttui kokonaan. Monesti myös kirjainten väli lyheni loppua kohti, koska koko lause ei olisi muuten mahtunut kankaalle. Käsityölehdet ja –kirjat tarjosivat suhteellisen vähän huoneentaulujen malleja ja siksi oli yleistä, että malli jäljennettiin – joskus jopa muistinvaraisesti – muualla nähdystä työstä. Huoneentauluja tehtiin myös käsityötunneilla kouluissa.

Huoneentaulumuoti alkoi hiipua jo 1940-luvulla, sillä funktionalismin vaikutuksesta kodin ilme pelkistyi. Koristeelliset, jopa paatokselliset ja mennyttä aikaa huokuvat huoneentaulut poistettiin. Moni vanhus ei tosin piitannut muodin oikuista, vaan säilytti tutun lauseen kotinsa seinällä vielä 1950-luvullakin. Nykyään huoneentauluperinnettä ollaan jälleen elvyttämässä.

Tiedot huoneentauluista kokosi Reijo Hinkka